Oikea vai vasen?

Kysymys, johon luulin lapsena oppineeni oikean vastauksen. Mutta ei, pian sitä kysytään uudelleen. Ja tällä kertaa vastaus riippuu vastaajasta, varsinaista oikeaa vastausta ei olekaan.
     Ennen vaihtoa olin liukumassa keskeltä oikealle. Joitakin kuukausia sitten eksyin Pantterin puremia -blogiin. Ennakkoluuloni katosivat, väärät käsitykseni korjaantuivat, minusta tuntui kuin silmäni olisivat auenneet näkemään Totuuden. Pian minulle alkoi valjeta, ettei se ollutkaan kuin totuuden toinen puoli. Tänään olen viimein valmis myöntämään, ettei tämäkään asia ole niin mustavalkoinen kuin sen toivoisi olevan. Tämänhetkinen mielipiteeni on yhtä harmaa kuin Peking konsanaan.
     Näin harmaisiin päätelmiin päädyin Tuomas Enbusken kirjoituksesta Vain oma paska pyyhitään. Olen lukenut Enbuskelta jonkin verran, ja ollut usein samaa mieltäkin (kunnes toisin on todistettu). Kirjoituksen alussa jouduin jännittämään kaikki pääni lihakset, jotta en nyökyttelisi kokoomuslaisille ajatuksille. Kirjoituksen lopussa rentouduin, Enbuske kritisoi Kokoomustakin! Hän ei ollutkaan niin mustavalkoinen kuin minä.
     Miten edellämainitun kirjoituksen mukainen malli totetutettaisiin käytännössä? Voisiko se edes toimia? Niin Kokoomus kuin Enbuskekin kuulostavat hyvältä teoriassa, käytännössä vasen puoli taitaa ajaa enemmän niitä arvoja, joita itse arvostan. Enbuske, perusta puolue, joka on tosissaan yhteiskunnan heikoimmista kiinnostunut, mutta taloudellisesti fiksu. Olen heti mukana!
     Ylipäätään olen päätynyt siihen lopputulokseen, että tehtiin niin tai näin, aina joku kärsii kohtuuttomasti. Me ihmiset emme kykene maailmaa niin ideaalisti järjestämään, että köyhyys ja kurjuus katoaisivat. Tämän realismin taa en kuitenkaan aio piiloutua. Vaikken voi tehdä maailmasta hyvää, voin tehdä siitä paremman.

Tämä on vaihdon lopussa kirjoittamani kirjoitus, mutta JEE, voin viimein kirjoittaa vapaasti politiikasta, uskonnosta yms.
     Politiikkapolitiikkapolitiikkapolitiikkapolitiikka… Hih, Kiinasta palanneilla on halvat huvit.

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta

Edellisestä elämästä

1.JPG

Juotiin kuumaa teetä säällä kuin säällä.
 

2.JPG

Maksettiin kolikoilla, joiden arvo euroissa oli 1,5 senttiä. Ei se ollut lähelläkään Kiinan pienintä rahaa, mutta sen pienemmistä emme välittäneet.
 

3.JPG

乐乐 Juttelin isäntäperheen koiralle kiinaa, englantia tai suomea sen mukaan, ketä milloinkin oli kuulemassa.
 

4.JPG

Seikkailtiin Sanlitunissa ja Wudakoussa.
 

5.JPG

Oli La Bamba ja Suvi,
 

6.JPG

Houhai ja Sofie,
 

7.JPG

ja tuhansia katuja, joista useaan liittyy muistoja.
 

8.JPG

Tähän vaijeriin Ellen törmäsi seurauksena pitkä verinen naarmu otsassa. Olimme poistuneet koulun alueelta kesken koulupäivän nauraen vartijoille, ettei meille Pekingin kaduilla mitään sattuisi näin päiväsaikaan ainakaan. Talutimme päänsärkyisen Ellenin vaivihkaa vartioiden ohi takaisin koululle.

***

Kahdeksan tunnin lentomatkan aikana elämä muuttui muistoiksi. Viimeisten viikkojen aikana olen näuttinut kauniista kesästä, ystävien seurasta ja suomalaisesta ruuasta. En ole pahemmin Pekingiin haikaillut, mutta eiköhän ikävä aikanaan iske.

Suhteet Oma elämä