Tapahtumarikas viikko (muuallakin kuin Lilyssä)

Auringolla kestää taas vähintään puoli päivää raivata tiensä sumun ja saasteen läpi, joten auringonotto Suvin kanssa saa odottaa ja kirjoittelen teille vähän kuluneesta viikosta.
     Viikkoon on mahtunut niin vaihtovuoden parhaita hetkiä kuin.. no, sanotaan että sitä vaihtovuoden toistakin puolta on tullut nähtyä.

Muutama muistikortille tallentunut hetki:

Opetin vaihtarikaverilleni Pamelalle suomea. Suvi on opettanut Pamelalle tärkeimpiä sanoja ja lauseita, nyt hän halusi oppia taivuttamaan verbejä. Onneksi espanja ja suomi muistuttavat toisiaan melko paljon, joten Pamela ei pelästynyt suomen hullua taivutusjärjestelmää.
 

Vladin korttitalo. Unon pelaaminen on koulun alueella kielletty, mutta kukaan ei sanonut mitään korttitalojen rakentamisesta.
 

Kasvia x istuttamassa Aiming ja Ako.
 

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen tapasivat. Kallen sanoessa muutaman suomeksi osaamansa lauseen, tajusin, etten ole kymmeneen kuukauteen tavannut livenä alle 20-vuotiasta jätkää, joka osaisi puhua suomea.
 

Väsynyttä porukkaa.

Muistikortille tallentumattomia:

– Menimme vaihtariporukalla vesisotaa kotimatkalla. Paikallisia huvitti.
– Päätin, etten enää suostu vahtimaan naapurien kauhukakaraa. Naperon isä kävi pyytämässä poikansa käytöstä anteeksi. Oli kauhukakarakin mukana, muttei mies saanut naperoaan pyytämään anteeksi. Mokomat kiinalaiset nappisilmät, kai mä sitä kakrua taas vahdin.
– Aloin käydä iltaisin hostmummon kanssa tanssimassa tavaratalon takapihalla. Siellä kokoontuu vanhusjengi. Mummot tanssivat perinteisiä kansantansseja ja papat soittavat omituisia kiinalaisia soittimia. Olen porukan ainoa alle 50-vuotias. Ohikulkijat kuiskivat ulkomaalaisesta ja näyttävät peukkua. Yleisöä on välillä niin paljon, että hirvittää. Kun tanssit on tanssittu, väki tulee juttelemaan ja toivottamaan tervetulleeksi. Nyt mut tunnistetaan kaupungilla tanssivana ulkkarityttönä.
– Palaverissa STS, koulu ja vaihtarit. Käytöksemme on järkyttävää. Pukeudumme värikkäisiin ja ”paljastaviin” vaatteisiin, ja saatamme olla tunnilta myöhässä 10 minuuttia. Aika pahiksia, häh?
– Erehdyin katsomaan tykkiläisiä vilisevää Uutta Päivää. Tuli ikävä TYKkiä, Tamperetta, Suomea ja vapautta. Aloin jonottaa Tampereelta kimppakämppää siskon kanssa.
– Kävin Kiinanmuurilla kolmatta kertaa. Oli aika seikkailu, mutta siitä lisää myöhemmin.

Lily koki muutoksia, ja kestää vähän aikaa, että kaikki alkaa taas toimia kitkattomasti. Sitten meillä onkin käsissämme uusi enstistäkin parempi Lily, hyvää kannattaa odottaa ja sillee.