Monko 5 kk

Pallen vauvavuosi tuntui kestävän ikuisuuden. Monkon ei. Kuluneet viisi kuukautta ovat ihan sitä ekaa kaaoskuukautta lukuunottamatta olleet pääosin ihania. Ja oikeastaan kaikin mahdollisin tavoin erilaisia kuin Pallen kanssa. Siksi onkin hauska muistella, miten viimeisinä raskauskuukausina olin jotenkin tosi lungi pohtiessani vauvan tuomia muutoksia perheeseemme. Johan se kerran oli nähty, eli ei se nyt niin mullistavaa voisi olla. Unohdin vaan, että olin jo ennestään yhden lapsen äiti, joten tällä kertaa vauvan kanssa meillä asuisi myös toinen lapsi. Silloin kun vauva nukkuu, tämä toinen tietenkään ei nuku. Ja silloin kun vauva itkee, tämä toinenkin todennäköisesti itkee. Että on tämä vaan ollut aika erilaista.

Viisikuinen Monko on vallan tyytyväinen ja helppo lapsi. Alkuun hän ei sitä koliikkeineen ollut ja ehkä siksi nykyään naureskelen lähinnä epäuskoisena, että miten kukaan lapsi voi olla noin helppo tapaus. Pirteänä ja maha täynnä hän lähinnä nauraa ja hymyilee. Ihan koko ajan. Katselee isosiskon touhuja, maton karvoja tai kilisevää ampiaista. Isot silmät selällään tapittaa maailman menoa ja nauraa.

Hän osaa kääntyä selältä mahalleen ja rakastaa ruokaa. Kuvittelin äitisuunnitelmissa skippaavani koko sosehomman tällä kertaa ja siirtyväni Monkon täytettyä 6 kk tarjoamaan pelkkää sormiruokaa. Mutta Monkon pulautteluun taipuvainen sisuskalusto ei ole ollut ihan samaa mieltä, joten saatiin määräys kokeilla josko soseet hiukan pitäisivät paremmin ruokaa mahan oikealla puolella.Ja sekös hänelle sopii. Hän syö oikeastaan kaikkea silmät suurina ja suu nautinnosta mumisten.

Monko on nukkunut omassa sängyssään ekoja viikkoja lukuunottamatta oikeastaan aina. Lähinnä siksi, ettei hän oikein yölläkään malta pysyä paikallaan ja vierekkäin ollessa meistä ei nuku kumpikaan. Yleensä Monko nukkuu ihan suht hyvin, mutta on tähän mahtunut myös kaikenlaisia pidempiä ja lyhempiä vaiheita. Nyt osaan jo suhtautua niihin Pallen vauva-aikaa suuremmalla lempeydellä, mutta onhan se tunnin pätkissä nukkuminen edelleen ihan yhtä hirveää.

Ihana, ihana lapsi.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *