Liian valoisa päivä

image.jpg

image.jpg

Tänään noudatin eilen hyväksi havaittua kaavaa: Söin vatsani pinkeäksi ja lähdin uimaan.

image.jpg

Kiinnitin pari päivää sitten huomiota kivalta vaikuttavaan kahvilaan hostellini lähellä. Herättyäni päätin suunnata sinne aamiaiselle. Söin superhyvän riisijauhopannarin mangolla ja pitaijalla ja join taateli-seesamijuoman. Koska kirjani oli hyvässä kohdassa, mutta en kehdannut pitkittää oleskeluani ilman lisätilausta, tilasin vielä kookosmaitokahvin. Se maistui aika kuninkaalliselta niiden muutamien kauan seisseiden murukahvikuppien jälkeen, jotka olen matkani aikana juonut. 

 

image.jpg

image.jpg

Lähtiessäni olisin mielelläni kunniottanut paikan tunnelmaa näppäilemällä ilmoille muutaman letkeän biisin, mutta minun kohdallani kunnioittaminen tarkoittaa valitettavasti sitä, että en koske kitaraan, vaan otan siitä kuvan. Kitaran kurittamisen sijaan otin suunnaksi uima-altaan. 

image.jpg

Tällä kertaa paikaksi valikoitui läheisen hotellin allas. Valinta oli mahtava, sillä tunnelma siellä oli kuin suoraan Kummisetä-elokuvista. Hotelli oli nuhjuinen, mutta siitä huomasi, että joskus vuosikymmeniä sitten se on ollut ylellinen seurapiirielämän keskus. Kaakelit olivat tummuneet ja uima-allasta reunustanut muovinurmikko poltti jalkoja. Terassin ja alhaalta vaimeana tulevan liikenteen melun välissä oli muutama muovisen näköinen palmu. Altaalta näkyi hotellin valtavaan saliin, jossa oli kultaisen väriset tuolit ja valkoiset pöytäliinat. Aurinkotuolien maali halkeili. Altaan toinen pää oli niin syvä, että pohjaan päästäkseen piti ottaa kunnolla vauhtia. Veden pinnalla kellui joitakin lehtiä.

image.jpg

Muut ihmiset terassilla olivat kuusikymppisiä keskieurooppalaisia. Miehillä oli kultaiset sormukset ja Marlboron tupakkaa, naisilla aurinkohatut ja sellainen syvä rusketus, jonka saa vasta sitten, kun viettää yli kuusi kuukautta vuodesta suorassa paisteessa, eikä silloinkaan koskaan pala.

image.jpg

Jos joskus tekisin elokuvan, jonka loppukohtausessa suoritetaan yllättävä, kylmän rauhallinen ampuminen, jonka jälkeen ammuttu kellahtaa hitaasti veteen ja ampuja (jota kukaan ei olisi uskonut ampujaksi) kävelee tyynesti pois tummenetuista lasiovista, harkitsisin vakavasti tätä paikkaa. Mutta koska en tee elokuvia, tyydyn ottamaan nokosia lepotuolissa ja huljailemaan viilentävässä vedessä. Ei huono sekään.

Altaalla oli niin kirkasta, että siellä otetuista kuvista tuli surkeita. Joudutte tyytymään mielikuviin ja muutamaan hölmöön kuvaan. Jos sittenkin joskus kuvaan tuolla elokuvan, lupaan parantaa laatua.

Koti Ruoka ja juoma Matkat

Kokkauskurssi ja uimakeidas

image.jpg

Tänään söin ehkä elämäni parasta thairuokaa. Arvatkaa, kuka teki? Minä. En halua kehuskella, mutta en myöskään voi valehdella. Tänään kokkauskurssilla syntyi aivan taivaallista ruokaa. Vaikka kunnia kuuluu tietenkin kokonaan ihanalle opettajallemme, olen silti melko ylpeä. Jos siis yksityiskohtainen ruokatarina ja itsekehu eivät kiinnosta, hyppää tämän kirjoituksen yli tai rullaa sen loppupäähän, sillä siellä menen uimaan.

image.jpg

Aloitimme aamun kiertelemällä hetken vihannesmarkkinoita, jossa opin muun muassa sen, että banaanit kasvavat suuresta, punaisesta kukasta ja sen, että usein lautaseltani löytyvä vihreän tomaatin näköinen kasvis on oikeasti pieni munakoiso.

image.jpg

Pienen markkinaretken jälkeen ryhdyimme tositoimiin. Meitä oppilaita oli vain kaksi, mikä oli mukavaa, sillä saimme jakaa opettajamme kaiken huomion ja ajan vain keskenämme. Ensitöiksemme valmistelimme päivän aikana käytettävät vihannekset tehtävän haasteellisuuden vaatimalla keskittyneisyydellä.

image.jpg

Ensimmäisenä valmistimme kurpitsahummusta. Siitä tuli niin hyvää, että ensimmäisen lusikallisen jälkeen katsoimme toisiimme ja kysyimme yhteen ääneen, että teimmekö todella tämän äsken itse.

image.jpg

Kurpitsahummuksen jälkeen itsevarmuutta uhkuen teimme paria erilaista ihanaa kurpitsakeittoa. Sen jälkeen teimme tomaatti-maapähkinätahnaa, joka oli meidän kummankin suosikkeja koko päivän ajalta. Lusikoimme sitä niin hurmioituneena, että emme meinanneet malttaa siirtyä seuraavan ruokalajin pariin.

image.jpg

Kannatti kuitenkin malttaa. Seuraavaksi edessämme oli paistettuja kasviksia tofulla cashew-pähkinöillä. Vastaavia annoksia olen syönyt täällä niin paljon, että en odottanut mitään yllättävää, mutta jostain syystä tämä oli parempaa kuin ne, mitä olen syönyt aikaisemmin. Samoilla liekeillä teimme myös pah thaita, jossa oli joitakin mausteita ja riisinuudeita lukuunottamatta samat ainekset kuin paistetuissa kasviksissa. Se pad thai oli meidän kummankin tähänastisen elämämme paras.

image.jpg

Seuraavaksi teimme kevätrullia. Käärimme riisipaperiin muun muassa thaibasilikaa, minttua, raastettua kookosta, porkkanaa ja aikaisemmin valmistamaamme taivaallista maapähkinätahnaa. Valmiita rullia dipattiin kurpitsahummukseen ja soijakastike-korianteri-valkosipuli-chilidippiin, ja taas sai melkein pyyhkiä silmäkulmia, niin hyvää oli.

image.jpg

Rullafiestan jälleen teimme kahta erilaista keittoa. Minulle ei jostain syystä ikinä tulisi mieleen tilata ravintolassa keittoa, mutta ehkä kannattaisi (ellen sitten tee sitä itse, krhm) sillä kookosmaito-kasvis-tofukeitto eli tom kha sekä vastaava kirkaslieminen tom yam veivät kielen mennessään.

image.jpg

Keittojen jälkeen luvassa oli kahta currya: punainen massaman-curry, jossa on muun muassa tofua, kurpitsaa ja maapähkinöitä, sekä vihreä curry, johon tuli muun muassa tofua, maissia ja lehtikaalia, joka on muuten täällä aivan erilaista kuin Suomessa. Nämä kiilasivat kirkkaasti parhaimpien curry-aterioiden joukkoon, ja uskokaa kun sanon, että se on suuri ja kilpailukykyinen joukko.

 

image.jpg

Lopuksi teimme papaijasalaattia, joka oli hyvää, mutta ei tajunnanräjäyttävää kaikkien näiden annosten jälkeen. Ja koska ilman jälkiruokaa vatsa olisi jäänyt kurisemaan, teimme päivän päätteeksi sticky ricea eli tahmeaa, makeaa riisiä mangon ja banaanin kanssa. Käytimme mustaa riisiä ja viimeistelimme annoksen paahdetuilla seesaminsiemenillä, raastetulla kookoksella ja suolaisenmakealla kookosmaitokastikkeella. Tai-vaal-lis-ta. Kaikki mitä jäi yli, pakattiin meille mukaan pieniin eväspusseihin. 

image.jpg

Kokkauskurssin jälkeen ajattelin lähteä uimaan. (Yllä olevassa kuvassa on uimamatkalla eksynyt kuljettajani soittamassa apua.) Mielikuvissani ulkouimaloissa lapset juoksevat mehujään kanssa altaan reunuksilla ja allasbaarissa soi 2007-vuoden diskohitit, mutta Chiang Mai ei pettänyt tässäkään asiassa.

image.jpg

 

 

image.jpg

Olisihan se pitänyt arvata, että paikka oli juuri sellainen, mitä kaipasinkin – rauhallinen keidas.

Koti Ruoka ja juoma Matkat