Adoptiolapsia rakastetaan, koska rakkaus on teoissa

Marjahintikassa (radioversio) käsiteltiin uusperheitä. Muutama postaus ohjelmasta vilahti täälläkin. 

Saija-Reetta Kotirinta valitteli, että tutustuminen uuden kumppanin lapsiin on hidasta. Esiin nousi myös ajatus, että oma lapsi on oma lapsi ja kumppanin lapset ovat kumppanin lapsia. Lapsia adoptoineet eivät aina tällaista jakoa tee, vaan monet sanovat, että adoptiolapset ovat yhtä rakkaita kuin biologisetkin.

Koiranomistajien kuulee toisinaan mainitsevan, että rakkaus koiraan on kehittynyt vähitellen. Alun etäisestä kaiken jyrsivästä naskalihampaisesta riiviöstä kasvaa vuosien mittaan suuri rakkaus, jonka poismeno vaatii pitkän suruajan. Rakkauden kehittymistä voi vain ihmetellä. Lemmikki on kuitenkin vaiva, joka vie paljon rahaa ja vaatii runsaasti huomiota ja vaivannäköä. Lemmikki ei myöskään koskaan opi palvelemaan takaisin, vaan se säilyy palveltavana elämänsä alusta sen loppuun. 

Lemmikin kanssa samaa kategoriaan osuu renttumies. Renttu ryyppää, pettää, aiheuttaa huolta ja kauhoo yleensäkin suurella kuupalla henkisiä voimavaroja, mutta on silti vastustamaton. Eroon yrittäessäkin tekee mieli palata.

Adoptiolasta, koiraa ja renttumiestä yhdistää se, että heihin sijoitetaan paljon henkisiä ja käytännöllisiä resursseja. Resurssien uhraaminen näyttää synnyttävän sitoutumista, jota kenties voidaan nimittää myös rakkaudeksi. 

Ylle kirjoittamani ei ehkä ole totta. Se on vain ajatus. Joka tapauksessa tekee mieli kyseenalaistaa romanttiseen kohtaamiseen perustuva parisuhdemalli, jossa ratas osuu ratasta vasten ja kyhmy kuopan pohjalle. Erityisesti epäilen romanttisen kohtaamisen ideaa pitkässä parisuhteessa. Jospa jutun juoni ei olekaan henkisessä yhteenkuuluvuudessa vaan käytännöllisissä teoissa, vaivannäössä. Kun sitoutuu ja antaa, rakastaa. 

Seuraan parisuhdeteemalla eteenpäin lonksahtelevaa Ylen sarjaa Elämä pelissä. Siinä monien Eeva Mäkimaana tuntema Lena Meriläinen kertoo, että aina kun hän on lähtenyt vieraan miehen matkaan, hänet on saanut tulemaan takaisin pitkäaikaisen kumppaninsa vaivannäkö. Meriläisen mies vaikuttaa rakastuneelta, joten satsaaminen kumppaniin näyttää peittävän petetyksi tulemisen kivunkin.