Nuorten naisten suvaitsemattomuus

Kulttuurissamme vallitsee ilmiö, jossa eritoten nuoret kaupunkilaisnaiset ovat alkaneet suvaita. Tälle ilmiölle on ominaista, että naiset itse ensin päättävät, mitä suvaitsevat, minkä jälkeen he torjuvat omaa suvaitsevaisuuttaan uhkaavat näkemykset joskus hyvinkin aggressiivisesti.

Minusta tällainen suvaitsevaisuuskäsitys on kaukana aidosta suvaitsevaisuudesta. Todellinen suvaitsevaisuus perustuu kykyyn sietää epävarmuutta, henkistä kipua ja oman maailmankuvan tuhoutumiseen liittyvää uhkaa. Suvaitseminen ei ole sitä, että ymmärtää yhtä, mutta ei ymmärrä toista, vaan sitä, että pyrkii ymmärtämään erilaisia ilmiöitä ja ihmisiä eri näkökannoilta ja erilaisista arvoista käsin ja antaa tilaa monenlaisille äänille. Niin ikään suvaitsevaisuuteen kuuluu se, että sietää ja kunnioittaa, vaikka ei ymmärrä. Oman näkökantansa voi ilmaista, mutta sen voi tehdä joko tasavertaisesti tai omaa oikeassaolemistaan korostaen. 

Arvojen julistaminen ja arvojen perusteista keskusteleminen ovat eri asioita. Arvojen perusteista keskusteltaessa hyvin harvoin päästään yhteisymmärrykseen, koska arvot perustuvat tunteeseen. Aiheesta on kirjoitettu arviolta tuhansia hyllymetrejä kirjallisuutta, mutta silti kukaan ei tiettävästi ole pystynyt perustelemaan, miksi jotkut arvot olisivat oikeampia kuin toiset.