Väistin tänään ensimmäisen kerran elämässäni mustaa miestä, minussa heräsi pelko. Kyseessä oli porukka, kymmenkunta kaveria. Seutu oli syrjäinen, muita ei näkynyt. Livahdin metsään poukkaisevalle polulle ja juoksin kauemmas, kunnes varmistuin, että porukka meni ohi. 

En ole kokenut vastaavia mustan miehen aiheuttamia reaktioita ympäristöissä, jotka luovat tietyn odotusarvon mustalle miehelle. Yliopiston musta mies ei ole pelottava, ei lääkäri, ei virkailija, ei edes postinjakaja. 

Pelkoni oli lähes varmasti turha, mutta ei täysin turha. Kulttuurierot ovat valtavia, vaikka valtamedia pyrkiikin esittämään tulijat ihan tavallisina ihmisinä. Ja totta tietenkin, että tavallisia ihmisiähän he ovatkin, mutta suurimmalla osalla heistä on aivan erilainen käsitys yhteiskunnan ja elämän peruspalikoista kuin suomalaisilla.

Tutkimuksen mukaan naiset eivät tahdo valtaa työelämässä yhtä paljon kuin miehet, koska vallan mukana elämään kasautuu tekijöitä, jotka estävät muiden päämäärien toteuttamista. Toisin sanoen miehet ovat halukkaampia uhraamaan itsensä työlle kuin naiset.

Though they associate professional advancement with the same positive outcomes as men do (such as respect, prestige, and money), women associate advancement with more negative outcomes (such as stress, time constraints, and tradeoffs).

Tämä näkynee myös opintoalavalinnoissa. Naiset hakeutuvat miehiä pehmeämmille aloille, joilla rahaa ja kilpailua keskeisempää on työn sisältö.

Tämä näkyy sitten palkkavertailuissa, joissa ei huomioida taustamuuttujia.