Sen jälkeen ku itse tulin järkiini ja käännyin vihervassarista oikeiston puoleen, niin olen saanut kohdata niin paljon paskaa näiden vihervassareiden toimesta, että ihan ällöttää. Mutta mä oon pitäny pintani ja ymmärtänyt sen että vihervasemmistossa ei nähdä muuta ko oma ideologinen totuus ja jos joku ajattelee toisin ku he, on se pohjasakkaa. Oikeistolaisuus on tuonu mulle niin paljon tolkkua päähän, että olisin varmaan seonnut jos oisin vielä hetkenki kuunnellu vihervassareita ja niiden aivopesua. Mä oon päättänyt, etten anna kenenkään enää vaikuttaa mun arvomaailmaan ja arvovalintoihin. Sen jälkeen ku musta tuli persu voitte vaan kuvitella kuinka mua on yritetty ”puhdistaa” tästä persuudesta. 😅 Välillä kyllä natsiksi, rasistiksi, naisten oikeuksien polkijaksi haukkuminen on meinannut mennä tunteisiin, mutta en ole antanut niiden huutelijoiden päästä minun yläpuolelle, enkä ole sortunut ikinä samanlaiseen tahdittomuuteen mitä sieltä puolelta kohtaa lähes päivittäin, vaan olen kostanut omalla tyyneydellä ja se tuntuu hyvältä. Tiedän mitä olen ja miten hyvä mulla on olla perussuomalaisten joukossa omana itsenäni, omine ajatuksineen.

Oletteko kuulleet solipsismista? Se voi olla erittäin vaarallista meille kaikille. Reaktioittesi, vastareaktioittesi ja tunteittesi heijastaminen johonkuhun, joka luultavasti on itseäsi paljon sopeutumattomampi. On virhe odottaa ihmisiltä samankaltaista tahdikkuutta, kohteliaisuutta ja kunnioitusta kuin mitä itse heille luontaisesti osoitat. He eivät sitä tee. Sen sijaan, meidän tulisi pyrkiä soveltamaan sanontaa ”Tee toisille kuten he tekevät sinulle”. Suurimmalle osalle meistä se käy työstä ja vaatii jatkuvaa valppautta, ettet pääse vaipumaan miellyttävään illuusioon siitä, että kaikki ovat kaltaisiasi. Kuten sanottu, tietyn kaltaiset utopiat olisivat ihanteellisia filosofien kansakunnassa, mutta valitettavasti (tai ehkäpä onnekkaasti machiavellistisesti ajatellen) olemme kaukana tuosta tilanteesta.

Minä ja muut (jos heitä on)