Luottamus

Päivä kerrallaan hyvänäpitoa. Päivä kerrallaan todistelua että rakastaa. Hyviä tekoja. Kosketusta. Seksiäkin. Päivä kerrallaan. Joskus tunti kerrallaan. 

Sellaista elämä on nyt ollut. Minä hysteerisenä pelännyt, nieleskellyt kyyneleitä, pakokauhu estänyt pakenemasta ja mies kärsivällisesti joka ilta ottanut syleilyynsä, kerta toisensa jälkeen vannonut että rakastaa. Että me ollaan me.

Me.

Ehkä sittenkin ollaan me. Eikä vain minä pälyilemässä olkani yli milloin valheet taas iskevät. Perhe. Vau. Että mulla olisi nämä ihmiset ympärilläni vielä tulevaisuudessakin? Siistii!

Sieltä se tulee varovasti kuikuillen. Luottamus. Ottaa pienen kokeilevan askeleen ja tunnustelee. Ehkä se onkin mahdollista. Tänään olen onnellinen. Ainakin tänään.