2. Sydän ystäväni

Tunsin löytäneeni sydänystävän. Minua viehätti hänen keskustelukykynsä ja eloisa luonteensa. Oli hienoa keskustella kaikista mahdollisista asioista maan ja taivaan välillä. Olin kaivannut tällaista ystävää, joka olisi nainen ja osaisi ilmaista itseään sujuvasti. Hieman minua kiusasi se, että ystäväni oli hyvin kärkäs kertomaan juoruja ja panettelemaan toisia ihmisiä. Ilmoitin jossain vaiheessa, etten jaksaisi kuulla toistuvasti ikäviä juttuja yhteisistä tutuistamme. Hän otti vinkin vastaan ja rajoitti paskanpuhumistaan. En tarkoita väittää, että olisin itse niin täydellinen, etten juoruilisi. Sehän on osa ihmisen perusolemusta, mutta samoja asioita en jaksa jauhaa ja paisutella loputtomiin.

Olin tyytyväinen, että pystyimme keskustelemaan omista elämistämme, emmekä enää keskittyneet pelkästään ”Annojen” ja ”Jarkkojen” tekemisiin. Ystäväni oli siis ns. ottanut neuvoni onkeensa. Omissa asioissamme olikin pohtimista. Sutturan menkkakivut hallitsivat sitä toistuvasti. Ne olivat niin valtaisat, että Suttura söi niihin reseptillä sekä Buranaa että Panacodia. Toisinaan hän lisäsi tähän kavalkadiin vielä muutaman sinisen Diapamin. Olin huolissani Sutturan kivuista ja hämmästelin moista lääkkeen tarvetta. Uskoin kuitenkin hänen kärsivän suuresti, sillä välillä hän soitteli voipuneena ja kertoi makaavansa sängyssä märkäpyyhe mahallaan. Onneksi Sutturan ex-poikaystävä Ari suostui usein ottamaan Rapsun luokseen, että Suttura sai levätä. Olihan heillä koiran yhteishuoltajuus.

Suttura pyysi minut luokseen yöksi, koska pelkäsi olla yksin, sillon kun kivut olivat erittäin kovat. Menin tietenkin, koska pystyin helposti liikkumaan paikasta toiseen tulenpunaisella Scootterillani. Hän kertoi, että oli viime yönä joutunut soittamaan ambulanssin, koska oli ollut niin kipeä. Olin kauhuissani ja ehdotin hänelle kierukan laittamista, sillä olin kuullut että se voisi tuoda helpotusta kuukautiskipuihin. Yöllä heräsin kuitenkin Sutturan valitukseen. Hän soitti ambulanssin ja hoitajat kävivät piikittämässä Sutturaa kankkuun. Voi herra Jumala, ajattelin aamulla kömpiessäni väsyneenä scootterin päälle. Melkoiset kivut on Sutturalla. Olin vielä töissäkin huolissani hänestä.    jatkuu numerossa 3.