Minun pitkäaikaiset ystäväni tapasivat myös aikanaan Sutturan. Paras tyttöystäväni ei voinut sietää tätä, mutta jätti kohteliaasti sen kertomatta Sutturalle. Muutkin ystäväni kauhistelivat Sutturan taustaa, josta tämä kertoi kaikille avoimesti. Meriittilistalle kuuluivat poliisisellin tuleen sytyttäminen, suoneen piikittäminen, varastaminen ja muu sekopäinen elämä. Ajattelin kuitenkin, että mennyt oli mennyttä. Olin itse päässyt puolivuotta aikaisemmin eroon Zanor-kierteestä, jossa olin paniikkihäiriöisenä seikkaillut noin 10 vuotta. Rauhoittavista lääkkeistä vierottautuminen oli ollut minulle täyttä tuskaa ja helvettiä, mutta olin selvinnyt siitä voittajana. Ajattelin että me molemmat olimme sankareita, kun hänkin oli päässyt eroon huumeista jo 10 vuotta aiemmin. Jätin muiden ystävieni huolestuneet kommentit omaan arvoonsa. Silmissäni Suttura oli muutunut nainen. Vähän villi ja arvaamaton, mutta ihana ystävä. Niin minä hölmö luulin. Kuuntelin hänen itkuisia vuodatuksiaan entisestä poikaystävästä, joka ilkeili hänelle puhelimessa ja piinasi Sutturaa Rapsukoiran kaltoinkohtelusta ja alkoholismista. Tyyppi myös kyttäsi Sutturan taloa syrjään pysäköidystä autostaan ja ajoi pois, jos minä satuin paikalle. Ajattelin, että onneksi Suttura pääsi eroon siitä sekopäästä ja lohdutin Sutturaa.

Minä pesin kesällä mattoja rannassa useampaan otteeseen ystävieni kanssa. Nautin lämmöstä ja vapaudesta, mäntysuovan tuoksusta. Kurvasimme myös usein uimarannalle aina kun saimme auton allemme. Suttura ja klitorisman päivittivät suhdettaan ja kutsuivat seuraansa pitämään hauskaa. Minusta oli kiva pitää hauskaa! Ja hauskaahan meillä oli, sitä ei voi kiistää. Eräänä juhlailtana kuulin Sutturan parvekkeen alta huutoa. Menin katsomaan ja yllätyksekseni näin siellä naapuritalon 15-vuotiaan teinipojan. Hänellä oli asiaa Sutturalle. ”onko sulla myydä niitä?” poika kyseli tältä. Suttura lupasi niitä maanantaiksi, kun hän saisi niitä lisää. Pojan mentyä vaadin selitystä. Suttura puhui jotain epämääräistä josta ei saanut selvää. Suutahdin Sutturalle, koska epäilin hänen välittävän Diapameja alaikäisille. Hän ei tunnustanut, mutta olin asiasta melko varma, sillä aikaisemmin kesästä joku mustalaisheppu oli soittanut Sutturan ovikelloa kahdentoista aikaan yöllä. En ollut koskaan aiemmin nähnyt tätä mustalaisheppua Sutturan luona, mutta tiesin hänen ostaneen amfetamiinia eräältä toiselta henkilöltä aiemmin. Olin silloin kiukkuisena sulkenut silmäni ja ajatellut että Suttura oli aikuinen nainen ja vastuussa omista teoistaan. Silti kaikki narkit saavat karvani pystyyn. En voi sietää narkkareita. Huumeet tuovat mukana niin paljon paskaa. Itse en niihin ole koskaan kajonnut. Reseptirauhottavat ovat riittäneet minulle ja niistäkin olen päässyt eroon. Halleluja! Suttura väitti, ettei koskaan välittäisi Diapameja alaikäisille. Halusin uskoa, että kyse oli vain tupakasta. Keskustelumme keskeytyi koiran ulinaan. Se oli paskantanut olohuoneen matolle suuren tortun, sillä Suttura oli kännipäissään unohtanut käyttää sitä ulkona.          jatkuu numerossa 7.