Joumääään! Lauantaina otettiin likkojen kanssa suunnaksi Helsinki ja ajatuksena sellainen vähemmän perinteinen viikonlopun vietto. Menomatkalla laulettiin, syötiin ja naurettiin. Perillä melkein itkettiin, kun parkkipaikan löytäminen olikin hieman hankalaa. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin ja päästiin viikonlopun majapaikkaan, Sannin pikkuveljen kämpille. Vietettiin pientä välikuolemaa, laittauduttiin ja sitten oltiinkin valmiita suuntaamaan keskustaan syömään. Oltais kovasti haluttu Virgin Oil co. syömään, mutta siellä oli aivan täyttä eikä meillä nyt mitään pöytävarauksia ollut. Päädyttiin sitten La Famigliaan, jossa hieman omituisesta tarjoilijasta huolimatta oli todella maukasta ruokaa. Syötiin Miljan kanssa annokset, joissa oli kanaa, vuohenjuustoa, punaviinikastiketta ja perunoita ja Sanni tilasi pizzan, joka oli niin iso, että se roikkui yli lautasen reunojen =D Masut täynnä suunnattiin jälkkäriostosten kautta kämpille ja yritti siellä joku johonkin tenttiinkin lukea. Lopulta kuitenkin pompittiin tämän biisin tahdissa ja kuunneltiin, jos jonkinmoisia yhtä hämyjä biisejä.

Sunnuntaiaamuni alkoi lenkillä, kun Sanni jäi nukkumaan ja Milja lukemaan. Olin suunnitellut kiertäväni Töölönlahden ja ajattelin sen olevan tarpeeksi pitkä, mutta kunnes aloin lähestyä aloituspistettä päätinkin jatkaa matkaa vielä hieman kiertäen yhteensä reilun 5 kilometriä. Oli ihan mahtavaa, kun sai juosta oudossa ympäristössä. Vois vaikka alkaa tekeen täälläkin niin, että lähtee bussilla johki toiselle puolen kaupunkia vetään lenkin niin vois paremmin jaksaa juosta =D Aamutoimien jälkeen lähdettiin taas keskustaan, kierreltiin parit kaupat ja saatiin porukan viimeinenkin likka messiin. Yhdessä suunnattiin brunssille Fazerille ja morjeeeesssss, se oli ihanaa ♥♥ 

Nomnom masut täynnä mentiin kiireesti pakkaileen kamat ja otettiin suunnaksi Helsingin jäähalli ja syy siihen, miksi koko reissuun edes lähdettiin, Cheek. Kaksi tuntia uutta ja vanhaa musiikkia, huikeita vierailijoita, mahtavaa lavashowta. Fiilistä alko jossain vaiheessa lätistää teinit, jotka kilju eturivistä ihan jatkuvasti ja aina kesken myös jonkun herkän hetken, että ”ota paita pois!!”. Jotain kunnioitusta pliis, ei se sitä tuu ottaan pois vaikka mitä huutaisitte. Mutta kokonaisuudessaan keikka oli huikee! Oli ihanaa kuulla livenä myös niitä biisejä, joita oon kuunnellut jo silloin, kun oon ollut ihan junnu. Keikan innoittamana aloin vähän kuunteleen myös perjantaina ilmestynyttä uutta lättyä (ja sitä oonkin sitten kuunnellut pari päivää), eikä sillä oo yhtään biisiä, joka mun tekisi mieli skipata. Tykkään kaikista siis. Hieman erilainen, mutta erittäin onnistunut levy.

Nyt on kolme päivää leikkaussaliharjoittelusta takana ja tää päivien jälkeinen väsymys on jäätävää. Illat menee vaan sohvalla maaten ja syöden =D Ensi viikolla ryhdistäydyn!

Syksyistä keskiviikkoiltaa!

♥Pia