Mitä me ollaan tekemässä?

Mulla on nykyään vähän väliä sellainen olo, että mitä hittoa me ollaan tekemässä.

Lähes päivittäin kelaan mielessäni, että enhän mä nyt minkään vauvan kanssa osaa olla, ja sitten se kasvaa enkä sitten ainakaan osaa sen kanssa mitään tehdä, ja enhän mä sitten voi tehdä sitä enkä tätä enkä mennä sinne enkä tänne ainakaan silloin kun haluan ja, ja, ja…

Eivät nämä ajatukset loppujen lopuksi mitään stressaavia ajatuksia ole, ja itsekin tiedän, etten ajattele niitä kovin tosissani. Mutta kuitenkin.

Niin että meistäkö muka tulisi vanhempia? Mies pelaa tuossa vieressä pleikkari ykkösen rallipeliä, ja minä kirjoitan blogia turhanpäiväisistä asioista. Ehkä katsomme myöhemmin yhdessä tosi-tv:tä tai rikossarjoja ja syömme sipsejä sohvalla. Hyvä esimerkki ja silleen.

Mutta eipä tätä enää voi peruakaan.