Pieni Ihme

Viikko sitten lauantaina ajattelin, että huomenna (eli siis sunnuntaina 19.10.) kirjoitan blogiini siitä, kuinka yliaikaiseksi mennyt raskaus otti päähän ja lujaa. Laskettu aika oli siis ollut perjantaina, joten ihan huikeasta ylityksestä oli kysymys… Olin kuitenkin ollut jo pitkään kuin takapuoleen ammuttu karhu, ja totesinkin Miehelle, että seuraavaksi alan viskoa tavaroita. Sunnuntaina oli vielä tiedossa Miehen mummun syntymäpäiväkahvit, joille en todellakaan halunnut mennä, ihan vain siksi, että osasin aavistella, millaisia kysymyksiä osakseni saisin. Kehittelin mielessäni nasevia vastauksia, vaikka tiesin, etten niitä kehtaisi kuitenkaan laukoa.

Säästyin syntymäpäiväkahveilta. Sunnuntaiaamuna tasan kello viisi heräsin tunteeseen, että jotain valuu.

Nyt meitä on kolme. Pikku prinssimme syntyi maanantaina 20.10. Perjantaina pääsimme kotiin. Kirjoittelen tarkempaa synnytyskertomusta myöhemmin, samoin lisää ajatuksia tästä kaikesta on luvassa, kunhan ehdin. Nyt on liian kiire tuijotella tätä Pientä Ihmettä.

Suhteet Ystävät ja perhe
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.