Heinäkuun tuumailuja
Ajattelin taas pitkästä aikaa palata blogini ääreen ja kertoa hieman tämän hetken kuulumisiani sekä antaa yhden Netflix-komediasuosituksen.
Ensin kuulumisiin. Keskenmenon jälkeinen kierto venähti lopulta melkein kuusiviikkoiseksi, mikä tuntui säännölliseen 29-30 päivän kiertoon tottuneesta todella pitkältä. Toukokuu oli mulla monella tapaa hyvin raskas ja kiireinen (stressilläkin siis varmasti oli osansa kierron pitkittymiseen), mutta kuun vaihtuessa kesäkuuksi kiireet helpottivat. Kun uusi kierto käynnistyi siinä samassa syssyssä, olin todella helpottunut, että olin taas perillä siitä missä mennään, ja hyvillä mielin valmiina tulemaan raskaaksi taas.
Kesäkuu olikin sitten ensimmäinen ”virallinen yrityskuukausi” keskenmenon jälkeen, ja loppukuusta minusta tuntuikin melko vahvasti siltä, että tärppi olisi käynyt. Olin kuitenkin väärässä, ja uusi kierto pärähti käyntiin tämän kuun alussa. Asia harmitti hetken, mutta melko nopeasti pettymys vaihtui innokkuudeksi taas uudesta kierrosta ja uudesta raskaaksi tulon mahdollisuudesta. Totesin, että vauvakuumeeni ei taida olla (vielä?) mitenkään sydäntäriipivää tai pakottavaa, vaan nään hyviä puolia myös siinä, etten ole nyt raskaana eikä meille ole vielä vauvaa tulossa. Tämä oli erittäin positiivinen huomio. Yritänkin kovasti tsempata itseäni ”Tulee jos on tullakseen” -ajatteluun, sillä en halua että hommasta tulee missään vaiheessa pakkomielteistä ja liian stressaavaa, ilotonta. Nuoriahan tässä vielä ollaan (kyllä kai kolmekymppiset on vielä nuoria, onhan? 😀 ), kyllä meille vauva ehtii vielä tulla kun sen aika on. Tiedostan kuitenkin hyvin, että jos tässä vierähtää useampi kuukausi tai vuosi, on asiaa varmasti erittäin vaikea katsoa vain huolettomasti vailla stressiä ja katkeruuden häivää.
Ystäväpiirissäni on tämän vuoden aikana tipahdellut enemmän vauvauutisia kuin vielä koskaan ennen. Olen ollut niistä aidosti iloinen ja odotan innolla, että pääsen itsekin samaan odottajien joukkoon. Keskenmenoni jälkeen olen kuitenkin huomannut, että tästä ilosta ja innokkuudestani on kadonnut jotain, jotain puhtautta ja jonkinlaista naiiviutta. Ajoittain mielen synkistävä ajatus siitä, että entä jos en enää tulekaan raskaaksi tai jos kaikki raskauteni tulevatkin päättymään keskenmenoon enkä koskaan saa lapsia, on nyt todellisempi ja mahdollisempi skenaario kuin ennen.
Mutta hyvillä mielin täällä kuitenkin pääasiassa ollaan! Siitäpä siis mainitsemaani Netflix-suositukseen. Yksi asia, josta nimittäin sain erittäin suurta iloa tässä männäviikoilla oli jenkki-komedienne Ali Wongin tunnin mittainen stand up -show ”Ali Wong: Baby Cobra”. Aivan hulvaton nainen ja show, jolla oli minuun suorastaan voimaannuttava vaikutus! Wong (joka siis on tuossa pätkässä esiintyessään 7. kuulla raskaana) nimittäin repii huumoria kaiken muun ohella muun muassa pitkästä yrityksestään tulla raskaaksi ja myös kokemastaan keskenmenosta. Hitto vieköön, keskenmeno on niin yleinen asia, että kyllä siitä saa puhua – ja vitsaillakin! Kuten Wong itsekin tuumaa, ”It’s super common and I wish more women would talk about it, so they wouldn’t feel so bad when they go through it.” Word! Vahva suositus ja iso peukku!
https://youtube.com/watch?v=Vzk-bj5bRNs