Madridissa
Meillä oli tosi mukava, aurinkoinen ja rento loma Madridissa pari viikkoa sitten. Oltiin matkassa kolmistaan ja reissun päällä 5 päivää. Teki ihan älyttömän hyvää meille kaikille. Aurinko ja valo saa kyllä ihmeitä aikaan.
Meillä lähti lento maanantaina puoli kahden aikaan, joka meni hiukan päällekkäin Nooan unien kanssa. Ratkaistiin homma matkarattailla ja laitettiin poika niihin nukkumaan lentokentällä ennen lentoa. Voin suositella lämpimästi Babyzen Yoyo matkarattaita, jotka suurin osa lentoyhtiöistä hyväksyy käsimatkatavarana matkustamoon. Helpottaa tosi paljon siirtymiä kentällä ja tosiaan, myös päiväunet sujuvat mutkattomasti missä vain.
Menolento sujui ihan kivasti. Toki 1,5-vuotiaan taaperon kanssa saa keksiä melkoisesti puuhaa matkalle, ja meillä olikin mukana aikamoinen arsenaali erilaista roinaa ja laitetta. Parasta olisi tietysti, jos lennot pystyisi ajoittamaan päikkäriaikaan. Mutta me selvittiin matkasta, ja mielestäni vielä ihan kunnialla.
Oltiin varattu Airbnb:n kautta meille pieni kaksio aivan Solin aukion vierestä. Paikka osoittautui viikon aikana sijainniltaan ihan loistavaksi! Asunnosta oli lyhyt matka kävellä mihin tahansa ja tämä olikin ensimmäinen kaupunkiloma, missä ei käytetty julkisia, kuin ainoastaan matkalla lentokentältä. Muutenkin oli helppoa asua kodinomaisemmin lapsen kanssa, ja aamulla saatiin puurot syötettyä ja pesut tehtyä helposti ennen kaupungille lähtöä. Koska kyseessä oli kaksio, oli kiva, että toinen pystyi aamulla jatkamaan unia hetken pidempään. Meillä oli mukana oma telttasänky ja matkasyöttötuoli. Kumpikin kompaktin kokoisia, että mahtuivat hyvin mukaan.
Madrid oli meille ehdottomasti positiivinen kokemus. Kaupunki oli yleisilmeeltään siisti, ihmiset ystävällisiä ja erityisesti lapsiystävällisiä, sopivan rauhallinen, mutta kuitenkin riittävän vilkas ja hintatasoltaan järkevä. Minulle, tuoreelle äidille, ehkä tärkeintä oli kuitenkin turvallisuus. Olen lapsen myötä alkanut enemmän kiinnittämään turvallisuuskysymyksiin huomiota, enkä usein tykkää esimerkiksi liikkua lapsen kanssa kaupungilla myöhään illalla. En voi sanoa pelkääväni, mutta olo on epämukava. Tätä en kokenut lainkaan Madridissa. Kaupunki oli kivasti valaistu, eri-ikäisiä ihmisiä liikkeellä ja pimeitä sivukujia ei ollut lainkaan, ainakaan niillä alueilla missä me liikuimme. Ehdottomasti kiva juttu!
Päivisin kierreltiin kaupungilla. Kävimme isossa Parque del Retiro puistossa, kuninkaanlinnassa, vanhassa kauppahallissa, Museo Reina Sofiassa ja ostoskadulla. Kaikki kivoja kohteita, etenkin tykkäsin isosta puistosta. Kaunis kasvitieteellinen puisto jäi näkemättä, mutta säästetään se ensi kertaan. Päivän aikataulu muotoutui yleensä Nooan päiväunien ja aktiivisuustarpeiden mukaan. Koska 1,5-vuotias ei jaksa istua rattaissa koko päivää, kiersimme kaupungilla niin, että Nooa sai myös kävellä ja juosta meidän kanssa. Päiväunet sujuivat hyvin rattaissa, vaikka olivatkin usein aika lyhyitä.
Iltaisin me tietysti halusimme isin kanssa vähän omaa aikaa ja haaveena oli saada nauttia illallista rauhassa. Se saattaa kuullostaa pieneltä jutulta, mutta kaikki taaperoiden vanhemmat kyllä tietävät, kuinka iso ja harvinainen juttu se on! Ratkaisimme homman niin, että illalla asunnolta lähtiessämme puimme Nooan jo valmiiksi yöppäriin, joka jäi muiden vaatteiden alle. Sitten kärräsimme hänet mukaan ravintolaan, jossa hän sai iltapalan ja hetken hengailla meidän kanssa. Sitten siirsimme hänen rattaisiin, annoimme tuttipullosta maitoa ja laitoimme Peltorit korville. Tadaa! Sinne hän nukahti ja me saimme syödä kahtena iltana illallisen rauhassa kahdestaan, ja juotiin jopa drinkitkin. Oli kyllä ihan tosi mukavaa. Syötyämme, kärräsimme Nooan kotiin, nopeasti ulkovaatteet pois ja omaan sänkyyn nukkumaan. Oli kyllä yllättän helppoa ja voin kyllä suositella, ainakin kokeilemaan. Huomasimme, että 2,5 tuntia rattaissa menee helposti, sen jälkeen alkaa tulla pientä levottomuutta ja tarvetta vaihtaa asentoa. Tuossa ajassa onneksi ehtii mainiosti syödä illallisen.
Kotimatkalle lähdimme varhain perjantai aamuna. Taksissa kello 5.30 istuessa, seurasimme juuri baarista lähteneitä nuoria ja mietimme miten elämä onkaan muuttunut sellaisista ajoista. Se oli kivaa aikaa, mutta niin on kyllä nytkin. Erilaista, mutta täyttä ja vivahteikasta elämää, josta ei käänteitä puutu.
Matka oli onnistunut ja tosi kiva, mutta myös kotiin oli ihana palata.
–Jenni