23. askel: muutoksia

Muutama muutos joista toinen koskee olennaisesti blogia. Olen siirtämässä blogini bloggerin alle, joka tarkoittaa sitä, että myös osoite vaihtuu, kun siirto on valmis ilmoitan siitä täällä ja jätän wanhat postaukset kuitenkin myös tänne (siirrän nekin kyllä bloggeriin) ja teen linkkauksen uuteen osoitteeseen. Koen, että blogger on kuitenkin alustana parempi, helppokäyttöisempi ja minulle soveliaampi sillä sitä olen käyttänyt vuosikausia.

Toinen juttu onkin sitten ihan muunlainen. Olen jatkuvan hiuskriisin keskellä ja kyllästyn hiusteni malliin ja väriin jatkuvasti. Mustana haluan sen pitää (vaikkakin välillä harkitsen myös kokoviolettia, miksi? en tiedä), mutta raitoja suunnittelen ja latvojen värjäämistä ja mitäköhän kaikkea. Myös malli on mietityttänyt koska hiukeni ovat paksut ja raskaat. Pitkään mietin kevennystä päältä, että saisin hiuksiini enemmän volyymia, mutta lopulta päädyin muuttamaan otsatukkani. Nips naps, napsaisin sen itse eilen, ennenkuin lähdin treffaamaan erästä ystävääni kaupungille kahvin merkeissä. Hippasen siitä taisi tulla vino, mutta korjaillaan sitä sitten jossain vaiheessa.

Itse olen todella tyytyväinen tähän, se toi toivottua muutosta ja raikkautta kasvoilleni, vaikkakin tänään aamulla totesin Joannalle, että tunne kuuluvani Adams familyyn. Ei sekään kyllä välttämättä ole huono asia, varsin legendaarinen perhe. Hiukset ovat keränneet ison kasan kehuja, olen saanut pari (mielestäni täysin harhaanosuvaa) vertausta Dita von Teeseen, tosin nämä otin erittäin häkeltyneenä kuitenkin vastaan. Voin sanoa, että nuo kaksi kertaa ovat olleet niitä kertoja, jolloin kehut ovat saaneet minut punastumaan ja hämmentymään.

Minulla on aiemminkin ollut suora otsis, mutta ei ikinä pitkän mustan tukan kanssa. Mustan polkan kanssa kylläkin. Ja blondin pitkän tukan kanssa. Mietin, että nuorentaako suoa otsatukka minua liikaa, mutta fuck it, hiukset ovat palautuva luonnonvara joten en kuole tähän. Ja kaipa näillä hiuksilla pitää leikkiä nyt vielä, kun siihen on aikaa ja energiaa.