Yhdestoista askel

Käytiin sunnuntaina miehen vanhempien mökillä joka sijaitsee Espoon saaristossa. Pakko myöntää, että olen kovin ihastunut paikkaan ja vielä enemmän siihen, että sinne porhalletaan aina veneellä. Rakastan veneitä ja merta, sekä erityisesti venesatamia ja laitureita. Tiedän useita ihmisiä jotka yhdistävät lentokentät vapauteen ja onnellisuuteen, mutta minä saan sen tunteen laitureilla ja venesatamissa. Meri tuntuu äärettömältä, rauhoittavalta ja valloittamattomalta. Ikinä ei tiedä mitä pinnan alla piilee, mutta silti en osaa pelätä merta.

Mies matkalla mökille

Sekä meno-, että tulomatkalla miehen isä ajeli muutamia kertoja suhteellisen kovaa yrittäen hieman säikäyttää meitä, koska istuimme ulkona keilassa. Minua lähinnä naurattaa, kun vene pomppii pitkin aaltoja ja vesi roiskuu kasvoille. En tiedä onko mitään mahtavampaa, vapauttavampaa tunnetta, kuin kovaa eteenpäin menevä vene, tuuli tuivertamassa hiuksissa ja merivesi roiskumassa käsivarsille. Ymmärrän täysin Titanicin kuuluisan keulakohtauksen, jos voisin kuikuilisin varmaan itse samalla tavalla aina ja kaikkissa risteilyaluksissa.

Minä alkukesästä kuikuilemassa Bodomjärvelle

Viimeksi, kun olimme mökillä yötä oli järkyttävä myräkkä, mutta minä kaivauduin tyytyväisenä lähemmäs miestä ja kuuntelin, kun meri pauhasi ympärillä. Parhaat unet saan aina meren läheisyydessä ja viihdyin siksikin todella hyvin entisessä asunnossani Lauttasaaressa, alle sata metriä rantaan. Olisipa aina mahdollista asua meren tai edes jonkinlaisen vesistön lähellä.

Kuvan copyright Oniko

Tällä reissulla mies oli hieman huolissaan, että mitäköhän vauva tykkää pomppivasta matkasta, mutta itse olin sitä mieltä, että eiköhän Supervauva tule tällä hetkellä onnelliseksi siitä mistä minäkin tulen. Ja meren äärellä on kovin vaikea olla surullinen. Olen viettänyt elämäni aikana lukemattomia tunteja tuijotellen meren ylitse. Olen asunut Turussa ja muuttanut sieltä Espoon kautta Helsinkiin joten meri on aina ollut läsnä. Herttoniemen ranta, Munkkiniemen ranta ja Lauttasaaren ranta ovat yksiä lempparipaikoistani ja niillä onkin tullut viime vuosina vietettyä aikaa todella paljon. Niin hyvien mietiskelyjen, kuin itskeskelyjenkin parissa.