Ruisleipä

Koska arvostan maanläheistä ja mutkatonta lähestymistä ravitsemukseen ja ruuan valmistamiseen, päätin kokeilla taas yhtä uutta jokapäiväisen kulutuksen kohteena olevaa tuotetta. Kuituisen ja muutenkin ravintorikkaan koostumuksen ansiosta ruisleipä tuo lisähiilareita aterioille etenkin treenien jälkeen. Koska ruisleipää kuluu ahkerasti päivittäin, päätin kokeilla sen valmistamista vaihteeksi myös itse. Lisäksi kaupan ruisleivissä saattaa olla mukana muitakin viljoja, tai ne eivät maistu millekään. Siksi tämä leipä on valmistettu Strömsbergin Myllyn ruisjauhoista ja hyvänä vitamiinipommina lisäsin taikinaan Wellawaren marjarouheita! Ruisleivän tekoa vaikeuttaa kuitenkin se, että viljaa on todella hankala käsitellä ja muotoilla mieleisekseen. Siksi päätin lusikoida taikinan vuokaan sen sijaan, että olisin yrittänyt muovata sitä tietyn malliseksi. Tässä siis päivitetty oma versioni perinteisestä ruisleivästä!

 

Ainekset:

7dl vettä

12-15dl Strömsbergin Myllyn leipäruisjauhoja (annoksesta n. 3-4dl myös Strömsbergin myllyn karkeaa ruisjauhoa)

2rkl suolaa

3 ruishapankorppua (voi jättää pois, mutta antaa makua, kun leipää ei tehdä juureen, eikä hapateta erikseen)

1ps kuiva- tai 1/2 tuorehiivaa (itse käytin kuivahiivaa, jotta saisi kohota pitempään,sillä pitkä kohotus lisää makua)

2 mitallista Wellawaren tyrni- ja ruusunmarjarouhetta (sisältää 8 suositeltua päivittäisannosta)

päälle Strömsbergin Myllyn ruisleseitä tai hiutaleita

Murusta hapankorput ja sekoita kädenlämpöinen vesi, hiiva, suola, marjarouheet ja ruisjauhot. Anna kohota kaksinkertaiseksi 1-2h.

Kun taikina on kohonnut, siirrä taikina uunivuokaan parhaaksi katsomallasi menetelmällä. Taikina saa olla sen verran tiivistä, että sitä ei suoraan pysty kaatamaan uunivuokaan, vaan leivinpaperilla vuorattu vuoka lusikoidaan mahdollisimman tasaisesti täyteen taikinaa. Lisäsin leivän päälle vielä ruishiutaleita, ja taputtelin pahimmat kokkareet tasaisiksi.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Itse jouduin lämmittämään sen 15 astetta kuumemmaksi, mutta riippuu uunista. Pääasia, että leipä on ensin ylä-alalämmöllä tasaisesti tunnin, ja sitten noin alle puoli tuntia 15 astetta kuumammassa lämpötilassa ja uunin paisto-ohjelmassa. Näin leipä on päältä rapea, mutta ei jää sisältä raa’aksi. kuituisen koostumuksen takia ruisleipä on hankala kypsennettävä. Näillä menetelmillä onnistuin kuitenkin hyvin ja lopputuloksesta tuli tosi täyttävä ja hyvä! Kannattaa kokeilla!

 

Ps. Suosittelen lämpimästi Strömsbergin Myllyn ja Wellawaren tuotteita, sillä molemmat tuovat oman lisänsä päivittäiseen ravitsemukseen kestävällä tavalla. Ilman leipäruisjauhoja, karkeita ruisjauhoja ja marjarouheita en olisi nostanut leivän ravintoarvoa ja tai makua oikeuksiinsa!

Wellaware, Strömsbergin Mylly