Ei otsikkoa

Tänään käytiin verestämässä muistoja Niittylahden opistolla kaverin valmistujaisissa. Paikkoja oli hieman purettu, talonmies oli oppinut hymyilemaan mutta muuten kaikki oli ennallaan. Opettajat tuntuivat tutuilta ja turvallisilta, jutut olivat huonoja ja tuuli puhalsi järveltä kylmästi. Oli mukava palata entiselle koululle, kaikkien ihanien muistojen keskelle.

 Olen muuten yllätävästi tykästynyt tähän ruskeaan kuontalooni. Se on kivan vivahteikas auringonvalon (ja tarttumattoman värin) ansiosta ja juurikasvukaan ei kunnolla sieltä erotukkaan. Lähiaikoina minun pitäisi saada testiin uutta vaalennusgeeliä, niin saan lisää raitoja ja samalla häivytettyä juurikasvua entisestään. Tälläisesta suoremmasta tukkamallista taas en pidä lainkaan. Jotenkin tähän mun persoonaan sopii vaan paremmin rento sotkukiharakasa.