Sadepäivän mökötystä

 

Neule ja housut kirppari / toppi H&M

 

Joensuussa tuntuu tällä hetkellä siltä kuin hengittäisit vettä. Keli on surkeaakin surkeampi ja samoin ajatukset. Mihin tämä kesä hurahti ? Tuntuu, etten kerennyt nähdä ketään muita kuin työkavereita ja selkäkin meinaa tehdä tenän. Koko ajan on joko satanut tai ollut niin paljon puuhaa kotona viikonloppuisin ettei ole paljoa muuta kerennyt ajatella. Viikolla olen ollut niin väsynyt, että siirrän kaikki hommat viikonlopulle, jolloin kiukutellen teen hommat sekä yritän miettiä syksyn suunnitelmia.

Syksyn epätietoisuus kaivertaa kovasti mieltä. Olen kirjoitellut työhakemuksia lähikuntiin, jopa sellaisiin alan hommiin jotka eivät varsinaisesti kiinnosta, mutta jostain on jotain saatava. Eniten tekisi mieleni opiskelemaan. Olenkin siis hakenut niin aikuisopistoon, kesäyliopistoon sekä työvoimakoulutuksiin. Syksyllä haetaankin taas Joensuuhun sosionomiksi samoin Mikkeliin samaa alaa, mutta etäopiskeluna. Mielenterveys- ja päihdetyö kiinnostaa ja koulupaikan irrotessa olisi ensimmäinen harkkapaikkakin jo luvattu nykyisissä ympyröissä.

Tällä hetkellä tunnen kuinka loma kutsuisi aivojani, mutta pako odottaa lokakuuhun. Jos silloin saisi levähtää edes viikon.