Puhe-elin.
Kuvahaasteella jatketaan.
Päivä 2: Suosikkitavara
Se on must. Minnekkään ei voi lähteä ilman puhelinta ja olo on erittäin kamala jos se unohtuu kotiin. Jonku lyhyen kauppareissun kylläkin kestää (just ja just) mutta jos pitempi reissu on kysessä se on hirviää!
Ei mun puhelin mikään huippumalli ole. Eikä oikeestaan tarviikkaan. Kunhan sillä voi soittaa ja tekstata, netti on hyvä juttu ja kalenteri on ehdoton. Pidin ennen kalenteria aina mukana, mutta nyt se on vähän jäänyt ja puhelimen kalenteri on täynnä kaikennäkösiä merkintöjä.
Taustakuvana hampaitaan esittelee minu ihana kummipoikanen <3
Puhunkin puhelimessa aika paljon (liikaa siis). Kavereita asuu kaukana, eikä mun mielestä se FB:n keskusteluikkuna ole kovin syvällinen paikka pohtia elämän syntyjä syviä tai juoruta. Siispä puhelimeen tulee lörpöteltyä aika paljon.
Nyt jatkan ukkosiltaa yhdessä äitin, Isänmaan Toivojen ja mansikka-vuohenjuustosalaatin kanssa.
Mukavaa viikonalkua kaikille <3 !
