Balkan: Vihreä ja vuoristoinen Bosnia-Hertsegovina
Miten vehreä Bosnia-Hertsegovina oli heinäkuussakin! Bussista katselin, kun tuuhea metsikkö jatkui loputtomana vanana vuoren rinteeltä taas seuraavalle. Perillä Mostarissa joenvarren puut värjäsivät vedenkin vahvan vihreäksi. Pieni vanhakaupunki mukulakivineen ja varjoisine kujineen tuntui tervetulleelta keitaalta matkasta väsähtäneelle.
Pääsimme näkemään Mostarissa myös alun perin miehuusriittinä tunnetun hyppynäytöksen kuuluisalta vanhalta sillalta, Stari mostilta. Esitykseen rahaa keränneestä nuorten miesten porukasta yksi hyppäsi kokeneesti syvään, kylmään jokeen noin 20 metrin korkeudesta. 2000-luvulla uudelleen rakennettu upea Stari most jäljittelee täydellisesti alkuperäistä, kroaattien Bosnian sodassa tuhoamaa siltaa.
Mostarista jatkoimme Sarajevoon. Asuimme ottomaanien aikaisessa vanhassakaupungissa, mutta nousimme sieltä yhdelle kaupunkia ympäröivistä vuorenrinteistä nauttimaan viiniä näköalojen äärelle Ravintola Kibe Mahalan katetulle kattoterassille.
Sarajevon keskustassa kannattaa käydä Srebrenican tapahtumien ja uhrien muistolle perustetussa Galerija 11/07/95 -museossa, jonka pysyvä näyttely kertoo koskettavin valokuvin ja videoin Srebrenican kansanmurhasta. Vaihtuvassa näyttelyssä oli käydessämme esillä Dalida ja Bojan Hadžihalilovićin 90-luvulla luoma kokonaisuus Greetings from Sarajevo 1993, jonka julisteteoksissa Sarajevon 1984-olympiahulina ja hilpeä popkulttuuri luovat irvokkaan vastakohdan piirityksen uuvuttamalle Sarajevolle.
20 vuoden takaisen sodan jäljet näkee myös kaupunkikuvassa: luodinrei’issä rakennusten seinissä ympäri keskustaa sekä lukemattomissa hautausmaissa, joita perustettiin kaupungin puistojen ja viheralueiden paikalle.
Terasseilla iltaa viettävä turisti saa kokea, että vuorten ympäröimässä laaksossa, puolen kilometrin korkeudella meren pinnasta sijaitseva Sarajevo viilenee yllättävän paljon keskellä kesääkin heti, kun aurinko laskee. Mutta ei hätää, seuraavana aamuna on taas lämmin.