Aikamatka kotikulmilla

Oli aikoja, kun Kruununhaasta löytyi vielä matalia puutaloja, klassisia lyhtypylväitä ja lauta-aitoja, hevosvaunuja ja loppumaton mukulakivetys. Tervasaareen ei voinut kävellä suoraan Pohjoisrannasta, ja Siltavuorenrannassa oltiin kauan ilman pyörätietä. Snellmaninkadun pohjoispääkään ei ole aina päättynyt yliopiston vanhaan fysiologian laitokseen.

Nykyisen Muumi-kahvilan paikalla oli yksikerroksinen puutalo, myöhemmin uudemman rakennuksen kivijalassa Elannon sekatavaramyymälä. Jotkut asiat ovat yllättäen säilyneet: sekatavaramyymälän punavalkoinen hexagon-laattalattia on selvinnyt läpi Elannon, Marketta-myymälän ja Siwan kaudet ja värittää nyt japanilaisten turistien suosimaa kahvilaa.

[Juttu jatkuu kuvien jälkeen.]

snellu6.jpg

Snellmaninkatu. Kuva: Signe Brander, 1907 / Helsingin kaupunginmuseo

snellu5.jpg

Snellmaninkadun ja Liisankadun kulma. Kuva: Signe Brander, 1907 / Helsingin kaupunginmuseo

snellu2.jpg

Snellmaninkadun ja Liisankadun kulma. Kuva: Signe Brander, 1908 / Helsingin kaupunginmuseo

snellu3.jpg

Snellmaninkatu. Kuva: Karl Mitterhusen, 1897 / Helsingin kaupunginmuseo

liisankatu.jpg

Liisankatu länttä (Kaisaniemeä) kohti. Kuva: A. E. Rosenbröijer, 1898 / Helsingin kaupunginmuseo

liisankatu2.jpg

Liisankatu itää (Tervasaarta) kohti. Kuva: A. E. Rosenbröijer / Helsingin kaupunginmuseo

oikokatu.jpg

Oikokatu. Kuva: Signe Brander, 1907 / Helsingin kaupunginmuseo

siltavuorenranta.jpg

Siltavuorenranta. Kuva: Reinhold Hausen, 1907 / Helsingin kaupunginmuseo

elanto.jpg

Elannon sekatavaramyymälä n:o 5. Kuva: Tuntematon, 1930 / Helsingin kaupunginmuseo

Finna.fi-palvelussa voit katsella, miltä omat kotikulmasi ovat näyttäneet menneinä aikoina. Esimerkiksi Krunasta kuvia löytyy erityisen runsaasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta sekä 1960–1980-luvuilta. Kuvia voi etsiä syöttämällä kadun tai kaupunginosan nimen sivuston hakuun tai kokeilemalla paikannusta sieltä, missä olet juuri nyt.

 

Seuraa blogiani: FacebookInstagram, Bloglovin’

Hyvinvointi Mieli Suosittelen Ajattelin tänään

Jenni Hiltusen ihanat naiset Galerie Forsblomissa

IMG_4627.JPG

Sekä maalaus- että videotaidetta tekevä Jenni Hiltunen (s.1981) on tuonut Galerie Forsblomiin värikkäitä öljyväritöitään naisista. Silmää miellyttävien muotokuvien tyyli tuo vahvasti mieleen englantilaisen Chantal Joffen, jonka töitä on ollut aiemmin esillä täsmälleen samoilla seinillä, joskin Joffen naiset ovat vielä siloittelemattomampia.

Parhaiten Hiltunen taidetaan muistaa Kiasman hankkimasta, saamelaispuvut ja twerkkauksen yhdistäneestä videoteoksesta, joka nostatti pienoisen kohun viime keväänä. Hiltusen työt kommentoivat tätä päivää, muun muassa sosiaalista mediaa, individualismia ja poseerauskulttuuria. 

Forsblomissa esillä olevat muotokuvat hyödyntävät muotikuvien estetiikkaa, mutta naiset näyttävät tarkoituksellisen välinpitämättömän sijaan aidosti välinpitämättömiltä, väsyneiltä ja kyllästyneiltä. Inhimillisten mallien olemus on veltto ja silmänympärykset tummat. Murretut sävyt, pastellivärit ja tasapainottava kontrastin käyttö sulauttavat kohteet osaksi ympäristöään.

Jenni Hiltusen Nothing Else Matters Galerie Forsblomissa 5.3. saakka

Hyvinvointi Mieli Suosittelen Trendit