Kesä, kärpäset ja kesäteatterit. Näin juhannusviikolla oli erityisen osuvaa käydä katsomassa Shakespearen klassikko A Midsummer Night’s Dream, Kesäyön uni, joka tunnetaan myös Kesäyön unelmana. Näytelmä pyörii nyt kesäteatterissa Suomenlinnassa Ryhmäteatterin tuotantona.

Tarinan juoni on heppoinen: käytännössä henkilöhahmot – niin ihmiset, keijut kuin eläimetkin – säntäilevät päättöminä rakkauden perässä. Rakkaus onkin koko komedian pääteema, mutta se on kovin epäluotettavaa ja kohdettaan hetkessä vaihtavaa.

Täytyy myöntää, että Ryhmäteatterin samassa paikassa viime vuonna esittämä Valheet ja viettelijät huikeine puvustuksineen ja vahvoine draamakohtauksineen oli vielä niin tuoreena muistissani, että tämänkertainen esitys tuntui siihen verrattuna kovin vaisulta. Mutta kesäteatterisarjassa tämä toki on laadukas toteutus ja ylipäätään oiva kesäohjelmanumero lauttamatkoineen.

Kesäyön unen roolitusten taso vaihtelee. Mukana on tasavarmoja suorituksia kuten Minna Suuronen ja Robin Svartström aristokraatteina ja keijuhallitsijoina, mutta myös mitäänsanomattomia tulkintoja, sekä pari aivan helmeä eli Sari Mällisen itsekseen jupiseva hassu peikko ja Pyry Äikään ihastuttava viaton Helena. 

Äikää ei ole ainoa hahmo, jonka kohdalla leikitään sukupuolirooleilla. Hermian rakastettua, Demetriusta, esittää Noora Dadu. Keijut puolestaan ovat värikkäisiin harsomekkoihin sonnustautuneita rotevia miehiä, joiden hypyt tömähtelevät raskaasti vasten esiintymislavaa. Katsojan tulkittavaksi jää, esittävätkö näyttelijät omaa sukupuoltansa vastakkaisen sukupuolen asuissa vaiko alkuperäisen version mukaisia vastakkaisen sukupuolen hahmoja.

Ryhmäteatterin Kesäyön uni Suomenlinnan kesäteatterissa elokuun loppuun saakka

Kuvat © Tanja Ahola / Ryhmäteatteri