Hitaasti lämpeevä

Oon vähän hidas. Tämä toukokuu on ollu jotain ihan muuta kun mitä se yleensä on, viime vuonna lumi oli maassa vielä kesäkuun alussa ja nyt on täyslehti puussa ja nurmikko olis ollu hyvä lyhentää jo viikko sitten. En vaan pääse tästä nyt näin nopeesti kiinni että kesä alkaaki toukokuusa 25 asteen helteillä! Olin valmistautunu siihen että on kylmää ja kesä alkaa kun pääsen Kreikkaan makamaan rannalle juhannuksen jälkeen. Ainut mistä oon innoissaan tässä helteessä on se että tänä vuonna saan ehkä omasta penkistä maksikoita, viime kesänä ne jäi täysin valkoisiksi kylmyyden takia.

Muutenki, mihin tää koko toukokuu meni? Se just alko ja huomenna on jo viimenen päivä. Tuntuu että en oo saanu yhtään mitään aikaan, toisaalta sitten kun mietin niin eipä mun ois kyllä tarvinnu saadakkaan. Mutta on ihan hölmöä tälleen vaan oleilla ja haahuilla. Lapsella alkaa ihan kohta kesäloma, miehellä alkaa watercrossin kisakausi ja mulla *tatta-da-daaaa* ei yhtään mikkään! Ootin kovastikki että pääsisin kesäksi töihin, mutta se on tosi iso kysymysmerkki edelleen, ja jotenki oon silti ihan ok asian kans. Ai ristiriitanen? Minäkö? :’D

Kalenterihan on silti kesän osalta täynnä, mikäli töitä ei tule niin kulen T:n kisoissa mukana. Sitä Kreikan matkaa ootetaan tytön kans jo kyllä siinä määrin, että oon miettiny onko kohtuutonta alkaa pakkaamaan melkein kuukautta ennen lähtöä? Koko vuoden kestäneestä painostuksesta innostuneena  myös T aiko EHKÄ kesälomailla viikon heinäkuussa, joten kisaviikonloppujen välissä jäätäis kiertämään Lappia jeeee! Sitten elokuussa on mun (toisen) parhaankaverin häät!! <3 Saan olla kaasona, mekko oottaa jo kaapissa mutta kengät vielä pitää hommata. Ja polttareita toki on suunniteltu jo kuukausia 😉 Että kaikkee ihanaa ja kivaa tiedossa, toivottavasti tää kirjottaminenkin helpottuu taas kun tapahtuu jotain!