Ruskaa pakkasessa

Syksy on mulle ollut jo pari vuotta semmosta oman elämän inventaario aikaa, oonko muistanu tavoitella omia unelmia ja missä oon onnistunu. Tänä syksynä saan aika monta raksia listaan missä oon onnistunu ja uskaltanu! 

Sain ruskasesongiksi aivan huikeen työssäoppimispaikan Ruka Safarikselta, joka on vienyt mua koskiseikkailuun apukippariksi, ajelemaan pikkuteitä moneksi tunniksi suunnittelemaan safarireittejä ja keittämään nokipannukahvia kodalle. Koskenlaskussa mietin miksei mua jännitä hirveesti niinku yleensä uusissa tilanteissa, tajusin että voitin itteni kesällä vesicrossin ajossa ja kyydissä olossa niin satasella, ettei mahdollinen koskessa uinti tunnu enää kovinkaan pelottavalta siihen verrattuna!

 

Oon menossa marraskuussa Leville Lapin Saaga issikkavaellustalliin työssäoppimaan, kolmeksi viikoksi, ja aijon viettää sen ajan siellä putkeen! Kotona välissä käynti ois tälleen opiskelijabudjetille vähän turhan hintavaa ja aikaa vievää. Sattuu muuten olemaan Lorna Byrne samaan aikaan käymässä Suomen kiertueella joka ilokseni ylettyy myös Leville asti! Pääsen siis tapaamaan yhtä mun lempparikirjailijoista!!

Ruska on tänä vuonna ollu aika kaunis, viime vuonna kun puut vaan yhtäkkiä tiputti lehdet kellastumatta. Maaruska alkaa pikkuhiljaa tehdä tuloaan, toivottavasti puut ei ennen sitä riisu itteensä. Verrattuna Oulun aamu kaheksan ruuhka Kuusamo-Ruka välin ajeluun, valitsen jälkimmäisen hyvinkin mielellään. Koti-ikävä Ouluun on helpottunu syksyn myötä, kun pääsee touhuilee mielekkäitä asioita ja koulussa näkee luokkakavereita, ei oo niin yksinäinen olo. Aloitin aikuisten akrobatiakurssinki perjantaina! Siellä oli hauskaa, sai temppuilla ja opetella ulos opituista käytösmalleista.

Mulla on vahva tunne että oon vihdoin sillä oikeella polulla.