alku.

No niin, tässä se on: ensimmäinen blogipostaukseni koskaan. Jonkin sortin alku. Alku: mutkikas, vapauttava, hengästyttävä, kiherryttävä tuntemattomaan maaperään etsiytyminen. Mitä tästä tulee, siitä minulla ei vielä ole selkeää kuvaa. Pidän vain kirjoittamisesta ja päätin uskaltautua höpisemään julkisesti niistä asioista, jotka täyttävät päiväni ja mieleni.

Ehkä koetan alkuun esitellä itseäni. Olen kohta 23-vuotias Helsinkiin kotiutunut yhteiskuntatieteiden opiskelija, jonka päiviä täyttävät opintojen lisäksi järjestöissä pyöriminen, läheisteni seurasta nautiskelu, Netflixin selailu, meditointi (tai ainakin yritys meditoida) ja mietiskely, blogien lueskelu, runoilu, elokuvat ja haaveilu. Muun muassa. Olen vähän höpsö, puhun usein liikaa liian nopeaan ja minusta tuntuu kotoisalta kun ympärillä on ihmisiä. Toisaalta tarvitsen myös paljon minäaikaa, jolloin haahuilen oman pääni tai ainakin pienen yksiöni sisällä.

Olen jo pitkähkön hetken ajan etsiskellyt suuntaa elämälleni ja luultavasti blogissa avaan hiukan tätä teemaa. Lupasin itselleni, että tänä vuonna pyrin tekemään elämästäni mahdollisimman kevyttä ja kivaa; koetan pitää myös blogin linjan mahdollisimman kevyenä ja ilmavana. Voi olla, että päädyn julkaisemaan täällä runojani, joiden väkertelystä nautin suunnattomasti. Saatan myös vauhkota kirjoittaa yhteiskunnallisista teemoista, julkaista minua inspiroivia kuvia, hehkuttaa hyviä leffoja ja koukuttavia tv-sarjoja tai hypätä hiukan hörhöilyn puolelle.

Ehkä joku syystä tai toisesta etsiytyy juttujani lueskelemaan, ehkä ei. Annan ajan näyttää!

(kuva: http://r-i-n-o.tumblr.com/)