3 kk kuvina
Miten tiivistää kolmen kuukauden fiilikset ja tapahtumat, kun kotikaupungissa kamera harvoin kulkee mukana ja muutenkin on ollut aika tapahtumarikasta tämä arki? Onneksi on Instagram ja sinne taltioidut pienet hetket talvisesta Helsingistä ja Tukholmasta. Obs! Kuvanlaatu on sitten heikohko vanhassa kännykässäni. Kun saavuin Suomeen, taisin viihtyä kotona viikon ja lähdin sitten jo Tukholmaan hakemaan tavaroita ja pikaisesti moikkaamaan muutamaa kaveria. Flunssa kuitenkin riepotteli poloista talveen tottumatonta maailmanmatkaajaa ja laivareissun vietin hytissä yskien ja heräillen tuttuun tapaan klo 3 aamulla Australian päivään. Aikaerosta kärsin tällä kertaa enemmän kuin koskaan ennen, johtuikohan se pitkästä ajasta, jonka vietin tuolla maapallon toisella puolen, mene ja tiedä. Viikkoja siihen kuitenkin meni, onneksi työ oli etätyötä niihin aikoihin, eikä tarvinnut noudattaa mitään tiettyjä toimistoaikoja.
Joulukuu meni nopeasti ja se oli hauskaa aikaa. Näin paljon kavereita ja meille syntyi sukuun uusi odotettu jäsen aatonaattona. Ei siis parempaa joulua olisi voinut kuvitella. Tammikuussa alkoivat myös paukkupakkaset ja yli 30 miinusasteen kelit ja lumihanget koettelivat. Löysin uuden asunnon ja pääsin muuttamaan sinne uutena vuotena. Pari reissua Ikeaan ja minikämppä on ihan asuttavissa. Vuosikin vaihtui hauskoissa merkeissä ja ehdin jopa kolmiin kotibileisiin illan aikana.
Tammikuussa sain myös uuden työpaikan ja ennen siellä aloitusta päätin lähteä vielä kerran Tukholmaan ja tällä kertaa ihan kavereiden kanssa viettämään aikaa. Vaikka olin paikalla tiistai-iltana, sain kerättyä kivan porukan kasaan ja hengailimme vanhoissa luottopaikoissa koko illan. Näin pitkän ajan jälkeen oli mahtavaa nähdä kaikkia näitä parhaita tyyppejä. Tukholmaan on kyllä taas ikävä, taidanpa pian varata uuden reissun!
Vanhoja kotikontuja. Tässä Sankt Eriksbron ja näkymät Karlbergiin päin. Siellä sijaitsi ihkaensimmäinen osoitteeni Tukholmassa. Sen jälkeen ehdin asua vielä neljässä muussakin paikassa ympäri kaupunkia. Tästä paikasta kuitenkin on ehkä ne kaikkein parhaat muistot.
Ahvenanmaallakin tuli käväistyä työn puolesta. Tässä ainoa siellä ottamani kuva jostakin viihtyisästä kahvilasta. Päivä kului niin nopeasti, että aikaa ei jäänyt muulle kuin työkuvioille. Oli kuitenkin jännä nähdä saari myös talvella, yllättävän hiljainen paikka!
Näitä kuvia tulee nappailtua kauniina aamuina matkalla töihin. Helsinki on kaunis kaupunki, sen voi todeta aina uudelleen. Kyllä minä tulen täällä viihtymään taas, toivon ainakin niin.