Kanarianlintuna kaamosta pakoon
Lokakuussa oli synttärini ja samalla päätimme käyttää vuoden toisen lomaviikkoni ja lähteä Kanarialle lomalle. Olen lukenut, että Kanariansaarista on ennustettu vuoden 2017 trendikkäintä lomakohdetta. Vaikka Gran Canaria ei ihan mene yksi yhteen sen kanssa, mitä mielestäni sana ”trendikäs” edustaa, voi ennustuksessa tietyllä tapaa olla jotakin perää.
Plussapuolia matkakohteessa:
–Loistava ilmasto. Taattu auringonpaiste ja pehmeä helle, joka hyväilee kaamosmasentuneiden suomalaisten kalvakkaa ihoa ja vielä kalvakkaampaa sielua.
–Lyhyet lennot. Joku voi olla sitä mieltä, että kuusi tuntia on pitkä aika lentokoneessa, mutta siinä tapauksessa se joku ei koskaan ole matkustanut väliä Tukholma-Sydney Air Chinan kätevillä 48 tunnin lennoilla, joissa ainoa viihdyke on kiinankielinen minitelevisio ja paha ruoka. Kuudessa tunnissa lämpöön, halleluja!
–Las Palmas. Gran Canarian pääkaupunki, jossa aistii oikean paikallistunnelman ja ison kaupungin sykkeen. Kivoja kauppoja, ravintoloita ja kauniita rakennuksia.
–Vuoristo. Oli kiva vuokrata pikkuinen Smart ja ajella vuoristoteitä huikean korkeisiin maisemiin.
–Väljyys. Aasiassa paljon matkanneena osaa lomakohteissa arvostaa turistien vähyyttä ja myyjien ja muiden tuputtajien totaalista poissaoloa. Itse asuimme Tauritossa, ja siellä oli tosiaan rauhallinen meno.
–Charter. En ole tehnyt pakettimatkoja yli kymmeneen vuoteen, mutta olihan se mukava tunne, kun aivot saattoi täysin jättää sinne Helsinki-Vantaan lähtöaulaan ja seurata kuuliaisesti omaa charterlaumaa koneeseen, koneesta bussiin ja omaan hotelliin ja määkiä riemuisasti mennessään.
–Apartementos. Kanarialla saa rahoilleen aika kivasti vastinetta ja ainakin meillä oli reilunkokoinen kaksio, piha, keittiö ja hotellilla hyvät palvelut tenniskentästä ihan mukiinmenevään ravintolaan.
–Papaijat. Opin Balilla asuessani papaijoiden makuun ja tällä matkalla niitä meni ainakin kuusi isoa. Poistaa kuulemma kuona-aineita ja on niin hirveän terveellinen että! Lempihedelmä of all times!
Miinuspuolet:
–80-90-luvun charmi. Nostalgista ehkä jollekin, mutta itselleni ei ihan maistu. Aika on kuin pysähtynyt sinne jonnekin vuoteen -92, kun Puerto Rico oli the place to be and to be seen ja Suomibaari koko kylän Studio 54. Samaa toimivaksi koettua konseptia on jatkettu tähän päivään asti, ja mikäli saari haluaisi vetää ne trendikkäät turistit, pitäisi jotain tehdä ja pronto. Ehkä Mallorcasta voisi ottaa mallia, siinä hyvä esimerkki kohteesta, joka onnistui muuttamaan kasarimaineensa hipiksi ja popiksi jälleen.
–Friteerattu ruoka. Tämä liittyy vahvasti ylläolevaan. Vieläkö on olemassa ihmisiä, joille friteeraus on synonyymi hyvälle ruoalle? Itse petyin joka päivä, kun jälleen kerran se tilaamasi tapasannos olikin friteerattu brittiversio. Ruoka, joka Barcelonassa on taivaallista, onkin Kanarialla pelkkää friteeraustaikinaa ja öljyä. Paella oli saarella muuten hyvää.
–Yöelämä. Meistä olisi ollut hauska käydä drinkeillä jossain rantabaarissa, mutta kun valittavanasi on suomalainen humppaklubi tai brittiläinen sporttipubi, on oman hotellihuoneen terassi ja viileä viinipullo huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto.
Koska lomalla on aina mukavaa ja loman onnistuminen on asenteesta kiinni, en liikaa ala valittamaan kohteesta. Kivaa oli, ja paikka on hyvä viikon lomakohde keskellä kiireistä arkea. Kanariansaaret, 2017 on teidän!
Kuva hotellin uima-altaalta. Hotellin nimi oli Cala Blanca, eli valkoinen kala :D
Uimarannalla sai vapaasti valita pyyhkeelleen paikan, sillä lääniä riitti.
Näkymä valkoisen kalan ravintolasta. Tie oli välissä, mutta eihän tuo meitä kovasti häirinnyt.
Kun aurinkotuolissa tuli loikoiltua aamusta iltaan, oli parina päivänä kiva lätkiä vähän tennistä. Murtunut kyynerpää ei liikoja valitellut ja kivaa oli.
Vuoristoajelulla, ihan mahtava reissu! Musat täysillä ja laulettiin tietysti mukana.
Pieni kuvaustauko ja autokaraoken kanarianmestaruus jatkui.
Synttäri-illallinen oli taivaallinen!