Historiahörhön unelma: viisi päivää Roomassa
Tuli matkan aikana otettua niin paljon kuvia, että blogia varten iski lähes runsaudenpula. Tai oikeammin ehkä laiskuus, niiden läpikäymisessä oli aika iso homma. Mutta sain kuin sainkin tässä maanantai-illan ratoksi käytyä läpi aika ison läjän otoksia, ruokakuvat ajattelin jättää vielä erikseen. Nyt kun näitä selaili, huomasi kyllä että kylläpä me ehdittiin viidessä päivässä paljon!
Ensimmäisenä päivänä suunnattiin Hop on Hop offilla kaiken turismin syntysijoille, nimittäin Colosseumille. Pytinki oli a) suurempi kuin osasin ikinä odottaa ja b) todella vaikuttava. Tässä kuva Colosseumin pihamaalta. Emme tuttuun tapaamme olleet ostaneet mitään lippuja etukäteen, mutta jonot eivät onneksi olleet kovin pitkiä ja Colosseumin opastetun kierroksen sai melko nopeasti lunastettua. Kierros oli mielenkiintoinen, eikä paikasta olisi varmasti jäänyt läheskään niin paljon mieleen ilman sitä. Tuolla kyllä kovasti meni jo tunteisiin nuo tuhansien ihmisten ja villieläinten kärsimykset ja kuolema muiden ihmisten huvitukseksi. Kierros oli kuitenkin todella asiallinen, eikä kärsimyksillä mitenkään mässäilty.
Nuo pienet huoneet alatasanteen alla olivat koppeja, joissa vangit, gladiaattorit ja eläimet odottivat vuoroaan seuraavaa peliä varten. Areenaa kiersi katsomot, joihin mahtui tuhansia ihmisiä. Kattoon oli pingotettu purjekankaita suojelemaan katsomoa auringolta. Paikan arkkitehtuuri oli todella vaikuttava ottaen huomioon, milloin Colosseum oli rakennettu.
Rakennus oli toiminut gladiaattorikisojen jälkeen asuintoina, talleina, sinne oli haudattu ihmisiä ja osa seinistä oli purettu ja materiaaleja oli hyödynnetty muihin kohteisiin. Nyt paikkaa kansoittaa turistien jatkuva virta.
Colosseumin vierestä alkaa Palantine Hill, joka on Rooman arkeologinen keskus. Yksi nuoruuteni synkistä salaisuuksista on, että opiskelin lukion jälkeen muutaman kurssin arkeologiaa yliopistolla. Itseäni kiinnosti varsinkin antiikin ajat, mutta perusopinnot alkoivat Suomen arkeologiasta ja kävimme kursseilla tutustumassa erilaisiin kivikasoihin ja monttuihin Uudellamaalla. Olihan ne sammaloituneet montut mielikuvituksella höystettynä hitusen kiinnostavia, mutta näissä maisemissa ja esimerkiksi Egyptissä innostuksen taso on ollut omalla kohdallani ihan toisenlainen.
Palantine Hilliltä otin myös ne monet kasvikuvat, tässä nyt hiukan kuvia myös raunioista ja maisemista. Tämä oli ehdottomasti suosikkipaikkani koko Roomassa, nyt kun jälkeenpäin asiaa mietin. Täällä olisin kyllä myöskin kaivannut opasta, ensi kerralla sitten!
Tässä kuvassa huomion varasti tuo ylväs lokki, joka näytti omistavan koko paikan. Mun maita, se miettii.
Ei kun takaisin bussiin. En muuten kauheasti suosittele tuota bussia. Metrolla olisi päässyt paljon halvemmalla ja bussit ilmaantuivat paikalle niin harvoin, että emme melkein koskaan jaksaneet odotella niitä. Nuo reilut 30 euroa menivät siis aika hukkaan.
Fontana di Trevistä olin lukenut, että se on jumalaisen kaunis. Onhan se varmasti, mutta kuten kuvasta näkyy, ei vettä melkein edes erottanut tuon ihmismeren takaa. Pitihän se kuitenkin nähdä ja taisimme muistaakseni siinä vastapäisen kirkon portailla nauttia jokapäiväiset gelatomme.
Vatikaaniin mennessä pääsi ihastelemaan Tiberin jokea ja monia kauniita siltoja. Puut olivat lähes puhkeamaisillaan vihreään ja aurinko paistoi. Meille osui mukavat säät, maaliskuussa jopa 20 astetta. Nahkatakilla pärjäsi mainiosti koko reissun ajan ja jonottelu eri kohteisiin ei auringossa haitannut yhtikäs mitään.
Pantheon oli myöskin hieno paikka, sisällä kunnioitin valokuvauskieltoa. Toisinaan asiat pitää vain elää omin silmin, eikä sen linssin läpi. Hengitellä sitä italialaista elämänmenoa, poiketa myös näille suloisille sivukujille, jutella ja vaan olla yhdessä. Mennä syömään aina kun siltä tuntuu, päättää ateria vahvalla espressolla, jolla jaksaa taas kymmenen kilometriä. Ehkä pistäydyt jossakin kivassa pikkukaupassa sovittamassa kenkiä tai hypistelemässä huiveja.
Kuvien lataaminen alkoi tökkiä tässä kirjoitellessani ja alkaa olla myöhä. Nyt jäi vielä kirjoittamatta espanjalaisista portaista, katakombeista, Outlet-kylästä, Vatikaanista, markkinoista ja monesta muusta hienosta paikasta. Lupaan vielä kerran palata tähän. Nyt kutsuu nukkumatti, hyvää yötä!