Motivaatiota aamuun
Huomenta! Täällä on heräilty taas aikaisin, olen koko ikäni ollut sellainen eläkeläinen, joka herää aina joskus 6.30, sama sitten onko kyseessä työaamu vai lauantai. Välillä tuo on tosi ärsyttävää, vaikka tulisin kotiin klo 4.30 aamuyöllä, saatan hyvinkin kukkua hereillä superväsyneenä klo 7. Silloin hyviä unenlahjoja kaipaisi kovasti.
Paljon tulee luettua kaikenlaisia vinkkejä siitä, miten startata päivä hyvin ja elää energistä elämää. Toki hyvä ravinto, tuoreet hedelmät ja kasvikset, liikunta, hyvin nukutut yöunet ja sen sellainen on tärkeää, mutta tärkeintä on varmasti se päänsisäinen maailma. Tietenkin kaikki nuo edellämainitut vaikuttavat myös mieleen, mutta silti asenteella ja motivaatiolla on huikea merkitys. Motivaatiosta puhuttiin ainakin Australiassa paljon. ”She is such a motivated person”, oli aika tavallinen tapa kuvailla jotakin päämäärätietoista henkilöä. Oli kyseessä opiskelu, ura tai vaikkapa tennistreenit. Motivoituneisuus oli ihailtavaa ja tavoiteltavaa.
Monesti sitä arjessa vähän niin kuin suorittaa elämää. Jos työssä käydään vain rahan takia, voi nuo muut motiivit jäädä taka-alalle. Kuten esimerkiksi itsensä kehittäminen, uusien taitojen oppiminen ja työelämän tavoitteiden saavuttaminen. Siksi onkin ehkä silloin tällöin kiireisen arjen keskellä pysähtyä listaamaan tavoittelemiaan asioita ja päämääriä. Kun itsensä visualisoi tavoitteeseensa, tuntuu arkikin mielekkäämmältä, koska olen ikään kuin päivä päivältä lähempänä päämääriäni. Toki sitä voi olla oikein tyytyväinen juuri siinä missä on, mutta unelmat ja päämäärät motivoivat ja inspiroivat ja saavat nousemaan joka päivä ylös aamuisin sieltä sängystä.
Motivaation ylläpitämiseen voi vaikuttaa monella tapaa. Pienet palkinnot itselle matkan varrella, virheiden hyväksyminen ja pieni positiivinen kilpailuvietti auttavat tässä varmasti. Itse aloitin esimerkiksi Hesarin puolimaratonkoulun 8 viikkoa sitten. Aiemmin juoksin tavoitellakseni vain ulkoisia etuja, nykyään tavoitteeni on konkreettisesti juostujen kilometrien määrässä ja kunnon kohottamisessa. Olen kilpaillut itseäni vastaan ja ollut onneni kukkuloilla 12 kilometrin lenkin jaksettuani. Huomasin joskus viikolla 6, että en ole oikeastaan edes muistanut ulkonäköseikkoja juostessani, motivaatio on kummunnut jostain aivan muualta.
Miten te pidätte itseänne motivoituneina ja millaisia vinkkejä teillä olisi antaa? Hauskaa ja energistä päivää!