Muistoissa aurinkopuuterin sävyttämä nuoruus
Kuulun siihen ikäluokkaan, joka eli teini-ikää aurinkopuuterin tummentaman vuosikymmenen läpi sieltä 2000-luvun alusta lähtien. Silloin aurinkopuuteri toimi kaikkeen, ei me tiedetty mitään mistään contouringista, strobingista ja mitä näitä nyt on. Meikkiini kuului aina peitepuikko tai valokynä, L’Orealin Longitude -ripsiväri, Juicy Tubes -huulikiilto ja kaikki muu hoidettiin aurinkopuuterin voimin. Itselläni oli muistaakseni useimmiten jokin Lumenen versio ja äidin meikkipussista lainailtiin salaa illanviettoja varten Guerlainin ah niin ihanaa Terracottaa, jota sudittiin sitten antaumuksella kesät talvet.
Nykyään on kyllä kiva, kun on vähän muitakin aseita käytössä kasvoja raikastamaan, vaikka Guerlainin Terracotta on yhä yksi luottotuotteista. Rakastan erilaisia valoa tuovia tuotteita ja lempparit on ehdottomasti jo löydetty. Poskipunissa olen silti aika amatööri. Ostin tuossa jokunen viikko sitten tämän L’Orealin Infallible Blush Paint -poskipunapaletin ja olen tykännyt siitä tosi paljon. Väreistä olen tähän mennessä uskaltautunut käyttämään vain noita vaaleanpunaisia sävyjä, mutta ehkä kesän koittaessa myös nuo voimakkaammat sävyt pääsevät testiin. Näissä ei muuten missään mainittu, että ne tuoksuvat ihan karkkisilta! Tuoksuherkille siis varoitukseksi, itseäni tuo ei yhtään häirinnyt. Pigmentti näissä on mielestäni melko voimakas, eli väriä saa levittää aika varovasti. Samaan syssyyn ostin myös tuon saman sarjan Infallible Mattifying Base-pohjustustuotteen, joka sopii varsinkin peittävien meikkivoiteiden alle. Meikki levittyy siihen päälle ihanan sulavasti ja pysyy pitkään.
Kuuluuko poskipuna teidän päivittäiseen meikkiinne? Entä mitkä oli teidän teiniaikojen luottotuotteet?