Raskausaikana kaikki tuntuvat kyselevän jo hyvin varhaisessa vaiheessa, joko kaikki on valmista vauvan tuloa ajatellen. Eipä ole, mitään en ole vielä hankkinut, olen joutunut vastaamaan useita kertoja. Olen kuullut toisensa kumoavia listoja siitä, mitä kaikkea kannattaa hankkia, mitä ei, ja viimeisimpänä neuvolan tädin suusta, että eihän se vauva kotiin tullessaan tarvitse juurikaan maallista materiaa. Olen ollut hämmentynyt siitä, kuinka pian muut onnelliset odottajat uskaltavat iloita raskaudestaan ja haalia vaatteita ja tarvikkeita vauvoillensa. Itse taidan olla sattuneesta syystä hieman kyynistynyt ja taisin sanoa heti alkuunsa, ettei me kyllä hankita mitään ennen syksyä ja viimeistä kolmannesta. Haluamme myös miettiä erityisen tarkkaan, mitkä ja millaiset tarvikkeet olisivat meille tärkeitä ja hyödyllisiä, emmekä halua hankkia mitään ylimääräistä. Tähän mennessä olemme jopa kierrelleet lastentarvikeliikkeitä ja vaatekauppoja, hypistelleet ja pyöritelleet milloin mitäkin, ja poistuneet joka kerta tyhjin käsin paikalta. Ostopäätöksen tekeminen on toistaiseksi ollut aivan saavuttamattomissa, varsinkin kun tyyppi kuuluu kasvavan kohisten yli miltei kaikesta.

Olen nyt 27. raskausviikolla, ja äitiyspakkauksen lisäksi olen ostanut vain muutaman bambuharson (verratakseni niitä puuvillaisiin) ja kaksi kivaa kestovaipan kuorta. Vaippojen haaliminen tuntuu ilmeisesti riittävän tarpeelliselta. 😀 Meille kestovaippailu tuntuu luonnolliselta vaihtoehdolta, ei niin yhtään vaivalloiselta. Olen hihitellyt netissä söpöille hahtuvavillahousuille ja tilannut bambufroteeta, josta huolimatta alkeellisista ompelutaidoistani yritän ihan itse ommella muotoonommeltuja sisävaippoja vaihtoehdoksi harsoille. (Siinäpä jotain tekemistä myös tähän toivottamaan tylsyyteen!) Toivon, että laadukkaat luonnonmateriaalit ihoa vasten suojaisivat vaippaihottumalta. Olisi silti kiva päästä jo kokeilemaan, millaiset vaipat toimivat parhaiten meillä, ennen kuin niitä hankkii tuhopäin kaappeja koristamaan!

Isommista hankinnoista olemme tutustuneet yhdistelmävaunuihin ja turvakaukaloihin, joiden toivomme mätsäävän toisiinsa (mikä ei toistaiseksi ole edesauttanut kummankaan valintaa). Luin taannoin Kuluttaja-lehden tutkimuksesta, jossa todettiin useista lastenvaunumerkeistä löydetyn myrkyllisiä kemikaalijäämiä, mikä rajasi vaihtoehtomme vaunuista Emmaljungiin ja Oraan (joka ei ollut mukana tutkimuksessa, mutta jonka vaunukankailla on Öko-Tex -sertifikaatti). Lisäksi toivomme vaunuilta maasto- ja säänkestävyyttä, jota uskon molemmilta merkeiltä löytyvän. Oralta on tulossa ihanan klassisen näköiset uudet vaunut markkinoille, joita lähdemme ensi viikonloppuna Poriin testailemaan. Olisi ihana päätyä kotimaisiin vaunuihin!

Turvakaukaloksi olimme ajatelleet Kiddyn uutta kaukaloa, jota on mahdollista pitää makuuasennossa myös autossa, ja joka on saanut erinomaiset arvostelut turvallisuudesta. Ajamme usein pitkiä matkoja, sillä tulevat isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä, joten kaukalon ominaisuudet tuntuisivat meille juuri tarpeellisilta. Sitä ei kuitenkaan välttämättä saa kiinnitettyä Oran vaunuihin (jotka ovat toistaiseksi ykkösvaihtoehtomme), joten vaihtoehtona on myös Cybexin Cloud Q, jonka myös saa makuuasentoon, mutta vain kun se ei ole kiinnitetty autoon. Se on myös arvioitu turvallisuudeltaan hieman heikommaksi kuin Kiddyn kaukalo, joskin hyväksi sekin.

Lisäksi olemme iskeneet silmämme Stokken sitteriin, jonka saa kiinnitettyä myös Stokken syöttötuoliin. Koska meillä on koira, mahdollisuus nostaa sitteri lattiatasolta korkeammalle houkuttelee ja tuntuisi toimivalta. (Voisi tosin ajatella, että minkä tahansa sitterin nostaminen mille tahansa tasolle ajaisi saman asian!) Ajattelimme myös hommata säädettävän pinnasängyn ja vaihtoehtoisesti pehmustaa äitiyspakkauksen laatikon tai hommata vauvapesän pienentämään pinnasängyn avaruutta.

Melkoista jaarittelua siis tämä meidän valmistautuminen. Olen teoriassa sitä mieltä, että kaiken voisi hommata myös käytettynä, mutta yllättäen meistä on paljastunut vauvamme suhteen aikamoisia hifistelijöitä. Vaatteita sentään saanemme tuttavilta myös käytettyinä, ja ajattelin alkaa aikani kuluksi myös kirppareita kiertämään. Olen perustellut (itselleni) tarvikkeiden ostamista uutena esimerkiksi sillä, että haluan vaunujen takuun olevan voimassa ja olla varma käyttämäni turvakaukalon turvallisuudesta (ettei se ainakaan ole ollut kolarissa). Turhaa neuroottisuutta, ehkä. Toivon totisesti, että ykkösellemme syntyy joskus kaveri, joka pääsisi hyödyntämään näitä samoja hankintoja. 🙂

Usein törmää myös ohjeeseen, että synnytykseen pitäisi valmistautua jotenkin. Ystäväni vinkkaamani ilmoittauduin äitiysjoogaan, joka alkaa syyskuussa ja loppuu kuukausi ennen laskettua aikaani. En pahemmin tiedä, mitä siltä odottaa, mutta toivon lähinnä löytäväni apua rentoutumiseen ja kenties luonnollisia tapoja kivunlievitykseen. Olen tutustunut lääkkeellisen synnytyksen haittoihin ja aivopessyt itseäni synnyttämään mahdollisimman luomuna. En osaa pelätä jotain, mitä en ole ennen kokenut. Kuvitelmissanihan kaikki menee hyvin ja tähän mennessä olen vain yrittänyt olla ajattelematta mahdollisia ongelmia ja tuhotonta kipua.

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa! Kommentit ja vinkit vauvan tuloon valmistautumiseen liittyen ovat tervetulleita. 🙂