Työvoitto – virkattu pitsihuivi

Huh, valmistuihan se!

En ole mikään virkkauksen mestari. Ala-asteelta mieleeni on jäänyt sipulipussin virkkaus, joka oli tuskaisaa vaikka muuten koulussa käsityötunnit olivatkin yksi suosikeistani. Siitä lähtien virkkaus on ollut mielessäni tylsien käsitöiden listalla, enkä ole sitä halunnut tehdä. Sitten minulle kuitenkin kävi niin kuin monille muillekin käsityöihmisille tuntuu viimeaikoina käyneen – kun on uudelleen verestänyt neulontataitoja, niin kummasti se virkkaaminenkin alkaa houkuttaa. Olin kerrannut virkkausta isoäidinneliöillä ja niiden sujuttua päätin ottaa vähän isomman haasteen vastaan.

Motivoidun helposti uusien työvälineiden testaamisesta. Porkkanaksi projektin etenemiselle ostin tähän työhön käyttöön Addin ergo-koukun, mihin tykästyinkin kovasti. Aloitin jo kesällä virkkaamaan pitsihuivia, koska tiesin tekeväni sitä fiilispohjalta pikku hiljaa valmiiksi. Käsityöpussukka kulkikin ahkerasti mukana kesän mökkireissuilla ja nökötti välillä viikkotolkulla koskemattomana. Sain huivin valmiiksi alkusyksystä, mutta koska huivi on paksu otin sen käyttöön vasta nyt ilmojen viilennyttyä. Täytyy todeta, että siitä tuli aika upea – lämpöinen ja ihanan ruskaisen oranssinen, täydellinen pari kauniisiin loppusyksyn päiviin khakinvihreän takkini kanssa.

Lankana Pirtin kehräämön paksumpi kotimaisesta lampaanvillasta tehty kampalanka, ohje Drops Design. Lanka ja koukku Tikatasta