Reykjavík tour osa 1 – Satama
Ajattelin etta saisin taas hieman otetta omasta rakkaasta kaupungistani esittelemalla lempparijuttujani muillekin. Niin ja toki kannustan jengia vierailemaan talla maagisen mahtavalla saarella. Minun vierailuni muuttui vuosien saatossa pysyvaksi ratkaisuksi, varoituksen sana, Islantiin matkustava jaa kuulemma kiikkiin saareen ekasta kerrasta ja palaa uudestaan ja uudestaan!
Tana viikonloppuna eras lempi paikoistani Reykjavikissa, satama, pukeutuu juhla-asuun ja tarjoaa antimiaan ”Hátíð hafsins” -tapahtuman eli meren juhlan merkeissa. Sataman vankkumattomina ystavina kavimme katsastamassa menon tyttareni kanssa, joka ei osannut viela innostua edes kaloista jotka nayttivat tulleen vahingossa luoduiksi ”insideout”.
Ilokseni Reykjavíkin ydinkeskustan vanha satama vihreine satamarakennuksineen on elavoitynyt viime vuosina siita mita se oli kun muutin tanne 2006, samoin kuin Granðiin jatkuva satama-alue. Keskustan satamarakennuksissa on yksi mielikahviloistani
Café Haiti, herkullista sushia (takeaway ja ravintolapuoli, kuten jokaisessa itseaankuinnioittavassa kalasatamassa kuuluu oleman) á la Sushismiðjan, vanhojen kalastajaveljesten omistama yksinkertainen kalarafla Sægræfin, matkamuistomyymaloita islantilaista designia seka jopa pieni vaihtoehto elokuvasali Cinema2 seka tietysti paatteja. Niin ja vasta-avattu lintumuseo ja kaffila tuossa kulmilla.
Satamalaiturille on noussut oikea whalewatching armaada, useita valasristeily yrittajia kojuineen, sahkomopovuokrausta seka tietysti myos oikeita troolareita ja valaanpyyntialukset. Ironista on etta oikean kaden puolelta viedaan turisteja katsomaan naita merten mystisia jattilaisia ja vasemmalla kadella valastajat teroittelevat harppuunoitaan. Tanaan myos valastuksen kansainvaliset vastustajat olivat pystyttamassa telttaansa valaanpyyntialusten (Hvalureiden) rinnalle. Jatan valaspolitiikan tallakertaa tahan.
Merikemut olivat Granðin puolella. Granðin rannan vanhoissa ”venevajoissa” on tatanykya jos jonkunlaista taiteilijan ateljeeta ja muuta. Ja merenkaynnin museo seka kenties toisille tutun CCPn paamaja. Merikemuissa mukana olivat muunmuassa haikala, meritahdet seka hyva ystavani Andrea, joka on alkujaan Faarsaarilta.
Seilorihenkista musikkia tarjoilivat ”Þrjár raddir og beatur”, yhdistelma barbershoppia ja beatboxingia.
Kesakuusta huolimatta kylma tuuli ajoi neidot sisatiloihin. Kakkua ja kahvia kantakaupungilla Skinny-Muratin uudessa raikkaassa ravintola Durumissa, tyttojen kesken.
