Juhannushommat

Juhannusviikonloppua vietettiin J:n kanssa minun kotihoodeillani. Ei ollut mitään kovin spesiaalia ohjelmaa, mitä nyt käytiin perjantaina äidin iloksi mökillä moikkaamassa sukulaisia ja nauramassa toinen toistaan huonommille vitseille. Pelattiin erä mölkkyä, seurattiin juhannuskokon sytytystä ja facepalmattiin jälkimmäiselle touhulle, plus meinattiin jäätyä pystyyn kun mittari näytti +3 ja järveltä tuuli hyytävästi. Olisi pitänyt olla toppavaatteet. Puolenyön aikaan lähdettiin ajelemaan takaisin kotiin iskän lämmittämään juhannussaunaan. Olisihan sitä tietysti voinut mökilläkin saunoa, mutta eipä ainakaan tarvinnut mennä kylmissään nukkumaan.

Muutoin oli aika normi viikonloppu. Pelattiin korttia ja Wormsia, nukuttiin pitkään, tuhottiin pullavarastoja, siivottiin auto ja potkittiin vähän palloa, äiti leikkasi multa kaksitoistahaaraiset pois. Olin surullinen, kun mistään ei löytynyt maailman parhainta lautapeliä nimeltään Pane miljoona menemään, jonka pelaamisesta olin haaveillut jo monta kuukautta. Ilmeisesti joku veljistä oli napannut pelin mukaansa kotona käydessään, huoh. Löysin ihanan pipon – joka taisi olla peräisin reippaasti yli kahdenkymmenen vuoden takaa – leikkasin siitä ruman tupsun pois ja otin käyttöön. Aloitin myöskin ryhtiliikkeen ja aloin käydä läpi entisen huoneeni kaappeihin jäänyttä omaisuutta. Heitin surutta poltettavien pinoon yli viisitoista vuotta vanhoja kirjeitä ja yläasteaikaisia kouluvihkoja, mitäpä minä niillä. Sunnuntaina yksi ihana nainen miehineen kävi ohikulkumatkallaan kahvilla, myöhemmin käytiin kaupungilla syömässä ja treffasin samalla pitkästä aikaa lukioaikaista ystävää. Aika jees. Kylillä pyöriessä nauratti, kun mikään ei ollut taaskaan muuttunut. Kauppoja suljetaan ja uusia tulee tilalle, mutta muutoin kaikki oli niin kuin ennenkin. Alaparkin amikset, supermarketin tutut myyjät, samat pöydät torin laidalla, samaa samaa samaa, kaikki samaa. Ja edelleen aika rakasta.

WORMS ON MAAILMAN PARASTA!!1

Uskotteko jos sanon, että tätä edeltänyt nimikylttiviritelmä oli vielä rumempi?

Paluumatkalla ajettiin tulevan kotikaupungin läpi, käytiin vähän pyörimässä potentiaalisilla asuinalueilla. Tuntui hyvältä, toiveikkaalta. Ehkä niistäkin maisemista tulee vielä rakkaat.