Muutama hajanainen ajatus

– Kylppärin lattian jynssääminen juuriharjalla on hyvä keino purkaa piileviä (tai vähemmän piileviä) aggressioita. Sen sijaan ulko-oven kovaääninen paukuttelu ei ole hyvä keino osoittaa mieltä, varsinkaan jos mielenosoituksen kohde ei edes tajua, että lähdit juuri jonnekin.

– Tahdon tunnustaa julkisesti, että olen koukussa Australian MasterChefiin. En oikein edes tiedä miksi näin on käynyt. Ehkä siksi, että ohjelman keskiössä on raa’an kilpailun ja draaman sijaan uuden oppiminen, hyvä yhteishenki ja kannustava ilmapiiri, ja mulle tulee sitä katsoessa aina tosi hyvä mieli. Ihanat aussit. Tunnustan myös olleeni eilisen jakson aikana tavallista enemmän innoissani, sillä kilpailijat kamppailivat koskemattomuudesta itse herra Jamie Oliveria vastaan.

– Jos huolestuit mielenterveydestäni jo edellisen kohdan perusteella, niin entäs sitten tämä: totesin eilen matematiikka-aiheisen keskustelun (niin-pä) lopuksi, että apua mulla tuli yhtäkkiä kauhean ikävä matikkaa, pitäisköhän alkaa huvikseen laskemaan. Kyllä, alan olla jo itsekin vähän huolissani.

– En enää ikinä lähde iltakävelylle, kun lenkkireittini ovat jonkun mielestä oiva paikka ajella huumepäissään kilpaa poliisin kanssa. Hrrhrhr.

– Ja koska minulla ei näköjään ole noiden neljän edellämainitun lisäksi yhtään enempää järkeviä ajatuksia päässäni, niin lähdenpäs tästä tekemään jotain, mihin ei vaadita aktiivista aivotoimintaa (esimerkkeinä mainittakoon tiskaus ja sukan teräosan neulominen). Heippa!