Paljasta kamerailmeesi!
Eksyin tässä dataillessani ihkaomaan FB-profiilikuvakansiooni ja nolostuin vähän. Kansiossa on kolmekymmentäkaksi kuvaa, joista kolme neljäsosaa on itseni kuvaamia, keskenään jokseenkin samankaltaisia selfieitä meitsieitä. Olen monesti miettinyt, että olisi kivaa, jos noiden suunnitelmallisten ja ehkä vähän teennäistenkin otosten seassa olisi enemmän tositilanteissa napattuja räpsyjä. Minä järven rannalla, minä festareilla, minä leikkaamassa kakkua, minä poseeraamassa nähtävyyden edessä, minä kaulailemassa kaveria. Ihan mitä tahansa muuta kuin niitä iänikuisia itselaukaisimella otettuja kuvia, joissa kaikki on tarkkaan harkittua ja joiden taustalla näkyy oman kodin seinät ja puolikas kissa.
Mutta tiedättekös rakkaat ihmiset, sille on syynsä, miksi en julkaise muiden itsestäni ottamia kuvia. Mulla kun on vähän sama ongelma kuin Chandlerilla…
…en nimittäin osaa olla kameran edessä luontevasti, jos kuvaajana on joku muu kuin minä itse. Tismalleen samalla sekunnilla kun joku suuntaa Canoninsa minuun, väännän kasvoilleni kummallisen ja epäedustavan virneen. Kaikista tyypillisin kamerailmeeni on tämä:
”Päässäni ei liiku mitään” -ilme.
Muita usein tavattuja variaatioita ovat:
”OMG” -ilme.
”Kofeiinin yliannostus” -ilme.
”Karkasin hetki sitten hullujenhuoneelta” -ilme. (:DDDDDDDDDDDDD)
Ja siis kun yleensä kuitenkin näytän ihan normaalilta:
—
Tiedän etten ole ainoa. Chandlerit, paljastakaa itsenne!
Jooko? En halua olla nolo yksin. :D