Elokuu

Thaimaablogi on jäänyt sivuun, koska toisaalta tänne ei ole mitään kirjoitettavaa ja toisaalta niin paljon liikaa. Näille blogiteksteille olisi kiva saada joku tosi yhteenvetoisa ja kokoava päätös, kertoa mitä kaikkea on tullut opittua ja mitä ei, mutta en tiedä tuleeko sellaista sen kummemmin koskaan, ikinä. Tämä sadekausi (Suomessa niin sanottu kesä) on ollut minulle lämmin, aurinkoinen ja sadekuuroiltaan vähäinen mutta arvaamaton. 28 lämpöasteen iltahämärässä on jo pakko käyttää hupparia, kun tulee kauhea vilu. Kaksi kuukautta sitten tähän aikaan aloitin työharjoittelun, kuukausi sitten tähän aikaan olisin melkein voinut ostaa paluulipun Suomeen samalle päivälle, mutta nyt kun vajaa kuukausi vielä reissua jäljellä, alkaa aika kulua jo liian nopeasti. 

Odotin ehkä vähän turhan nopeasti sopeutuvani tähän paikkaan ja alkuvaikeuksien jälkeen näkyikin jo valoa tunnelissa, mutta silti heinäkuu tuntui tuskallisen pitkältä. Huomasin että Balilla en 5kk aikana missään vaiheessa tiennyt mitä on koti-ikävä, mutta Thaimaassa sellainenkin vaihe tuli koettua. Nyt suunta on taas vaihtunut ja enemmän toivon ettei taas tarvitsisi jättää näitä ihmisiä ja juttuja (ja aurinkoa) taakse niin nopeasti. 3kk Thaimaassa on omien havaintojeni mukaan todennäköisesti opettanut enemmän kuin 5kk Balilla. Jos kuitenkin hieman ylianalysoidaan, niin en varmaan lopulta vertailisi kokemuksia toisiinsa, sillä ne ovat olleet hyödyllisiä, opettavaisia, ihania, ärsyttäviä ja en-vaihtaisi-päivääkään tyyppisiä omilla tavoillaan. Balilla sai elää vapaasti ja aika vahvasti kansainvälisessä ympäristössä verrattuna Thaimaaseen jossa olen käytännössä elänyt ja ollut töissä vain thaimaalaisten kanssa. Hotellivieraat ovat tietysti usein ulkomaalaisia, mutta heidän kanssaan vietetty aika on jokapäiväisessä elämässä aika rajallinen. Ei voi liikaa korostaa kuinka ystävällisiä ja auttavaisia kaikki Khanomissa saamat ystävät ja työkaverit on olleet ja juuri nyt tuntuukin typerältä lähteä pois kun tuntuu että vastahan tulin. Tähän hassuun arkeen, delfiiniretkiin, auringonpaisteiseen skootteriajeluun, jokapäiväiseen tyhjäpäiseen smalltalkiin asiakkaiden kanssa, kauniiseen hiekkarantaan, palmuihin, thaijuhliin, höpöihin työkavereihin ja omalaatuiseen vuokraemäntä leidiini (joka siivoaa ykköset yllä ja aina muistaa kehottaa minua lisäämään liikuntaa) ja kaikkeen siinä välillä, on alkanut kovin kiintyä. 

Asioita joita opin Aasiassa
– Ole vähintään ½h-1h  myöhässä jos et halua olla ensimmäinen paikalla
– Uteliaisuus on ehtymätön luonnonvara. Ja juorut.
– Älä hämmenny jos ventovieras ottaa sinusta kadulla kuvan sanomatta sanaakaan
– Mitään ei tehdä jos siihen ei liity ruokaa tai juomaa
– En koskaan suunnittele huomista pidemmälle, max. ensviikkoon asti (ainoa ongelma elämässä, joka tästä on koitunut on äiti)
– Kun ei suunnittele, suunnitelma ei voi mennä pieleen
– Pystyn reissaamaan yksin (mutta en enää välttämättä halua)
– Tanoreksia hallitsee elämääni
– Sukeltaminen on parasta mitä voi tehdä veden alla
 

Itärannikolla harvoin pääsee ihailemaan auringonlaskuja, mutta kerran pääsin katselemaan veneestä.

Lempi flauvori

Ying <3

Pinkki dolffiini

Pinkin dolffiinin vauva