Tällä traumaattisella tapahtumalla on hyvä palata Aurinkorannikolta terapiamielessä blogimaailman eettereihin. 

Pahin pelkoni tuli tänään todeksi vessanpönttöön kurkistaessani, kun pöntön pohjalla kiemurteli ilmiselvä rotan häntä. Reilu viikko sitten olin saman näyn äärellä, mutta silloin jäin epäuskoisena miettimään vilkkaan mielikuvitukseni osuutta asiaan, kun vahvan primitiivireaktion vallassa paiskasin pöntönkannen alas ja vedin vessan säiliön täydeltä enkä ollut aivan varma mihin luontokappaleeseen näkemäni häntämäinen luikero oli yhteydessä. Tällä kertaa epäilykselle ei jäänyt sijaa; se oli rotta vaikka kuinka manifestoisin mustaa valkoiseksi. Luojan kiitos viemärissä majaileva tyyppi oli molemmilla kerroilla persuspuoli katsojaan päin, palmurotan naamataulu olisi varmasti laukaissut psykoosin. Viemärirotat eivät ole kuulemma ole täällä mitenkään tavaton ilmiö ja hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, että äkäisiäkin ovat. Uskon. 

Vuokranantajalleni Marcosille ilmoitin, että meillä on nyt aikamoinen ongelma käsillä ja vieläpä aika lailla prioriteettilistan kärkipäässä. Marcos kertoi, että rotat tuppaavat nyt tulemaan sisätiloihin, kun kaupunki myrkyttää niitä tähän aikaan vuodesta ulkosalla. Neuvoi olemaan huolehtimatta, myrkyttämään tullaan huomenaamulla kello 8.30. Kiitos. 

Torakkamyrkytykset ovat täällä arkipäivää, mutta en ole sattunut kuulemaan yhtäkään tosikertomusta rottien torjunnasta ja odotan mielenkiinnolla huomista päivää jo pelkästään etätyöläisen näkökulmasta. Ruiskutetaanko kämppä täyteen hermomyrkkyä vai asetellaanko syöttejä sinne tänne? Riittääkö, että istun kissan kanssa terassilla läppärin kanssa joitakin tunteja vai onko meidän etsittävä väliaikainen yö- ja työpaikka? Missä me käydään vessassa tällä välin? Toivunko koskaan?