Oh baby please, give a little respect

Tämän postauksen linkkejä klikkaat omalla vastuulla. Korvamatotakuu.

https://www.youtube.com/embed/dslDit6247o?rel=0″ width=”640″ frameborder=”0″ height=”360″>

Aloin eilen illalla katsomaan uudelleen ihanista ihaninta Lookingia. Jos ette ole tutustuneet niin suosittelen laittamaan välittömästi HBO Nordicin tilaukseen – sarjan peruminen kahden kauden jälkeen oli ehkä television suurin vääryys.

Ykköskauden toisessa jaksossa Jonathan Groffin esittämä Patrick ja Raúl Castillon Richie ovat treffeillä. Tanssikohtauksen taustalla soi Erasuren A Little Respect (ja Patrickin nousuhumalaisen antaumukselliset tanssimuuvit ovat kuin suoraan omasta repertuaaristani).

Tänä aamuna käynnistyminen meinasi olla vähän hidasta, joten hain lisävoimaa Erasuresta. Sen jälkeen olenkin hyräillyt biisiä kirjaston vessassa, opiskelijaravintolan jonossa, toisen opiskelijaravintolan jonossa, kesken skypekeskustelun, pyöräillessä ja Tampereen tuomiokirkossa. Tai no, hyräillyt, jammaillut ja välillä myös laulanut ääneen. Ihan vaan kerran saatoin myös irrottaa kädet pyörän ohjaustangosta, että pystyisin tanssimaan paremmin.

Siis: tarttuu kuin tauti. Tässä Scrubs-pätkässä ei ole yhtään liioittelua. ”Nurse – Erasure!” Paitsi kuka tätä muka voisi vihata? Oh baby pleaaaaaaaase…

Looking on muutenkin täynnä loistomusiikkia, ja sarjan virallinen Spotify-lista ihan täydellinen etkosoittolista. Siis ainakin siinä tapauksessa, että jonkun muunkin kuin minun sielussa on heikko kohta puolitörkeille discoanthemeille.