Millaista on eduskunta-avustajan työ?

Kävin huhtikuun alussa vierailulla eduskunnassa, jossa opiskelukaverini Verena Kaun työskentelee Petri Honkosen (kesk.) avustajana. Olen käynyt eduskunnassa kerran aikaisemmin seuraamassa täysistuntoa, mutta tämä vierailu oli erityisen jännittävä, sillä pääsin Verenan johdolla kiertelemään eduskunnan käytäville ja kurkistamaan talon arkeen. Kaltaiseni politologi oli innoissaan, kun suomalaisen politiikan johtohahmot eli kansanedustajat ja ministerit kävelivät käytävillä vastaan. Minua kiinnosti tietää kuinka Verena on päätynyt eduskuntaan ja millaista ylipäätään hänen työnsä siellä on, joten kyselin vierailun aikana niin hänen taustastaan, työstään kuin myös ajatuksistaan politiikasta.

Kertoisitko lyhyesti opintotaustastasi ja harjoitteluista?

Olen opiskellut yleistä valtio-oppia ja toivon mukaan olen valmistumassa pian. Sivuaineena opiskelin viestintää, liiketoimintaosaamisen perusteita sekä henkilöstöjohtamista. Ensimmäinen harjoitteluni oli 2015 keväällä ja kesällä Euroopan parlamentissa Mia-Petra Kumpula-Natrin toimistossa. Toisen harjoittelun tein vuosi sitten keväällä MetsäGroupin kestävän kehityksen ja edunvalvonnan yksikössä Brysselissä. Molemmat harjoittelut olivat oikeastaan EU-harjoitteluita, vaikka opinnoissani ei ollut EU-opintoja. Kiinnostus Euroopan unionin asioihin tulee muualta, esimerkiksi Eurooppanuorten toiminnasta, jossa olen ollut mukana.

Miten päädyit eduskuntaan töihin?

En ole koskaan ollut puoluepoliittisesti sitoutunut. Sitähän ei voi kiistää, että valtaosalla avustajista on jo ennestään puoluepoliittista taustaa, mutta ei kuitenkaan ihan kaikilla. En ollut oikeastaan ajatellut eduskuntaa työpaikkana, varsinkin ilman puoluetoimintaa. MetsäGroupilla ollessani aloin loppukeväästä ajatella, että syksyä varten täytyisi alkaa miettiä työpaikkaa vaikka gradu olikin vielä kesken. Huomasin Keskustan kansanedustajalla Hanna Kososella avoimen haun hänelle avustajaksi. Meillä oli paljon yhteisiä asioita, kuten kiinnostus metsä-, ilmasto-, energia- sekä ympäristöasioihin ja Hanna oli myös ollut aikoinaan MetsäGroupilla harjoittelussa. Ajattelin siis, että minun on pakko hakea tähän! 

Pääsin lopulta haastatteluun, mutta en saanut paikkaa. Kosonen kannusti laittamaan avointa hakemusta Keskustan ryhmälle eduskuntaan. En edes ehtinyt tehdä avointa hakemusta, kun kuulin, että Petri Honkonen tarvitsee pian uuden avustajan. Petri toimii ympäristö- ja talousvaliokunnassa, joten sisällöt sopivat hyvin yhteen omien kiinnostuksen kohteiden kanssa. Ympäristövaliokunnassa on toki ympäristöasiat, mutta myös energia- ja metsäasiat ja talousvaliokunnassa käsitellään paljon EU-asioita sekä energia-asioita. 

Avustajissa on paljon vaihtuvuutta, minäkin olen jo Petrin kolmas avustaja tällä vaalikaudella. Näen, että tämä on näköalapaikka ja 1,5–2 vuotta on sopiva aika olla tässä työssä. Tässä tapauksessa verkostoituminen oli varmaankin avainasemassa, vaikka hain ensin avoimen haun kautta toiselle edustajalle töihin. Mielestäni tämä kertoo siitä, että aina on hyvä päästä työhaastatteluun, koska vaikka ei saisi juuri sitä paikkaa, siitä voi poikia jotain muuta.

Taustatyötä tehdessä näin erään otsikon, jonka mukaan avustaja ei koe kahta samanlaista päivää. Mitkä ovat kuitenkin ne usein toistuvat rutiinit tässä työssä?

Olen itsekin tainnut sanoa, ettei tähän työhön tule helposti rutiinia tai ainakaan minulle ei ole vielä tässä noin puolen vuoden työskentelyn aikana tullut. Jonkin aikaa kestää oppia asioita ja omaksua sitä hiljaista tietoa mitä täällä on, mutta sanoisin, että juuri se 2 vuotta on se aika, kun on nähnyt aikalailla kaiken. 

Tähän työhön kuuluu tietty epävarmuus, koska aina voi tulla kaikenlaisia yllätyksiä. Periaatteessa on aina se mahdollisuus, että hallitus voi kaatua, kun tulee opposition välikysymys tai nyt, kun sote-aikana on paljon epävarmuutta ilmassa. Rutiineja tuo kuitenkin poliittinen viikko, jonka mukaan toimitaan. Se alkaa oikeastaan tiistaista, koska maanantaisin edustajat ovat maakunnissa ja ne päivät ovat täällä rauhallisia. Tiistaina alkaa valiokuntatyöskentely ja tiistaina sekä keskiviikkona istunnot alkavat klo 14. Torstaita voisi pitää poliittisen viikon huipentumana, silloin on ryhmäkokoukset eduskuntaryhmissä ja siellä linjataan omia kantoja ajankohtaisiin asioihin ja käydään sisäistä keskustelua. Torstaisin on myös kyselytunti klo 16. Perjantaisin istunto alkaa jo klo 13 ja viikonlopun alkaessa talo hiljenee. Samat asiat ja perinteet toistuvat siis viikottain ja vuosittain. 

Mitkä taidot korostuvat tässä työssä? 

Äärimmäinen joustavuus sekä kyky toimia ja pystyä hoitamaan asioita nopeasti vaikka se hoidettu asia ei olisikaan täydellisesti tehty. Ei siis voi olla liiallinen perfektionisti. Jos edustaja pyytää nopeasti tärkeimmät pointit jostain asiasta, ei ole aikaa kartoittaa kaikkea tietoa vaan täytyy saada nopeasti jotain paperille. Suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeää, jotta voi melko nopeasti ymmärtää mikä on olennaista ja pystyy myös tiivistämään tietoa.  Olen huomannut, että mitä tiiviimmin pystyt asian kertomaan, sen parempi. Tämä pätee aika hyvin myös työnhakuun, sillä työnantajat voivat saada paljon hakemuksia ja on hyödyksi, jos pystyy tiiviisti kertomaan miksi hakee paikkaa. Sähköpostiviestittelyssä tiiviit viestit ehtii lukea, kun taas pitkiä viestejä ei. 

Näiden lisäksi hyvät kirjoitustaidot, sillä täytyy kirjoittaa paljon esimerkiksi tiedotteita, kannanottoja, blogeja ja kolumneja. Saattaa mennä niinkin päin, että edustaja tekee pohjaa jollekin tekstille, minä katson ne läpi ja teen korjaukset. 

Tietyssä määrin myös verkostoituminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä taitoja ihan jo senkin kannalta millaisen mallin mukaan Keskustassa avustajat toimii. Keskustalla ei ole ainakaan vielä ryhmäkansliamallia, kuten Vihreillä ja SDP:llä. Ryhmäkansliamallissa ei enää avusteta yhtä edustajaa vaan tehdään erilaisilla painotuksilla työtä eli joku vastaa esimerkiksi ympäristöasioista. Tuon mallin etu on se, että avustajat voivat olla tietyn aiheen asiantuntijoita ja kehittää omaa osaamistaan. Tuossa mallissa on tiiviimpi yhteistyö. Itse teen töitä suhteellisen yksin ja rauhassa, vaikka teemme muiden puolueen edustajien kanssa myös yhteistyötä.

Mistä asioista valtio-opista tai yleisemmin yhteiskuntatieteistä on ollut tässä työssä eniten hyötyä?

Valiokuntatyöskentely on erittäin mielenkiintoista ja osaltaan juuri valtasuhteiden kannalta, jotka korostuvat valtio-opissa. Valiokuntakokoukset ovat rajattuja ja salaisia, koska sinne pääsevät vain edustajat, asiantuntijat sekä sihteerinä toimiva valiokuntaneuvos. Tämä niin sanottu asiantuntijavalta ja lobbaajien toiminta välillä puhututtaa. Siinä on aika merkittävä valtarakenne.

Avustajilla on pääsy valiokuntien asiakirjoihin ja pidän valiokuntien toimintaa kiinnostavimpana asiana tässä työssä. Sitä kautta tulee substanssi, mutta ikävä kyllä niiden asioiden parissa en ehdi viettää aikaa niin paljon kuin haluaisin. Haluan oman kehittymisen kannalta ehtiä ja pyrkiä auttamaan edustajaa valiokuntiin liittyvissä aiheissa, mutta prioriteetit ovat kuitenkin käytännön tehtävissä ja kalenterin hoitamisessa. Edustajien tärkein työ on valiokunnissa työskentely, jossa tapahtuu poliittinen valmistelu ja on mahdollisuus vaikuttamiseen. Näin ollen avustajan tulisi tehdä työnsä niin hyvin, että edustaja pystyy pääasiassa keskittymään juuri siihen valiokuntatyöhön. Tehtävien kannalta on myös eroja siinä, kuinka edustaja itse osaa hoitaa käytännön asioita ja näin ollen se säästää avustajalta aikaa myös näihin substanssiin liittyviin tehtäviin.

Mitkä asiat ovat haastavimmat tässä työssä?

Tähän työhön ei ole varsinaista perehdytystä, joten täytyy aika paljon itse selvittää asioita ja kysyä apua. Täällä on kyllä hyvin avuliaita ja ystävällisiä ihmisiä, joten kysyminen ja selvittäminen onnistuu. Oli vähän urpo fiilis aluksi ja välillä on edelleen. Täytyi vaan hyväksyä ettei kaikkea voi tietää, ja toisaalta tajuta ettei kaikkea tarvitse tietää heti. 

Täytyy olla hyvä harkintakyky eri tilanteissa, esimerkiksi kuinka ollaan median kanssa tekemisissä tai kenelle asioista voi puhua. Tässä työssä saa kuulla ja tietää erilaisia asioita, jotka ovat salaisia. Tulee siis harkita kenelle voi puhua tietyistä asioista. Se voi kuitenkin olla haastavaa, koska varsinkin tässä vaiheessa en vieläkään tunnista kaikkia 200 edustajaa, vaikkakin heidät tunnistaa useimmiten siitä ettei heillä ole mitään kulkukorttia esillä, kuten muilla vierailijoilla tai työntekijöillä. 

Onko eduskunnassa avustajana työskentely muuttanut käsitystäsi politiikasta? 

Toisaalta ei, koska valtio-oppia opiskelleena on ennestään hyvät perustiedot politiikasta ja keskivertokansalaista paremmat tiedot eduskunnasta. Täällä ollessa olen nähnyt käytännössä kuinka asiat toimivat. Jostain asioista ennakko-oletukset ovat kuitenkin täällä ollessa vahvistuneet. 

Ennakko-oletuksena on ollut se, että poliitikot ajattelevat luonnollisesti paljon omaa kannatustaan ja toimivat ehkä liiankin usein sen mukaan. Tämä ennakko-oletus on vahvistunut täällä työskennellessä. Vaikka siis ollaan ryhmänä ja ajetaan puolueen linjoja, niin toki yksilöllistä omaa etuakin pyritään ajamaan uudelleenvalintaa silmällä pitäen. Poliitikot tavoittelevat valtaa, mutta ilman valtaa ei voi vaikuttaa eli se kuuluu ammattiin. Politiikassa olisi varmasti paljon parannettavaa ja muutettavaa. Olisihan se hienoa, jos edustajat voisivat äänestää oman näkemyksen ja arvojen mukaisesti eikä sen mukaan mitä suurin osa kannattajista ajattelee asiasta. 

Käsitys on muuttunut siitä, kuinka pienet piirit täällä oikeasti on. Paljon näkyy myös niin sanottua kyräilyä ja lehmänkauppoja. Politikointia ja taktikointia tapahtuu, kun mietitään ketä tuetaan missäkin asiassa. Tätähän tapahtuu myös puolueiden sisällä. Olen myös huomannut kuinka puolueiden sisällä valtasuhteet toimivat ja kuinka pienellä ihmismäärällä päätökset saatetaan puolueiden sisällä tehdä.

Aikaisemmin mainitsin lobbaajat ja sanan negatiivisesta sävystä huolimatta täytyy sanoa, että kyllähän politiikka ja yhteiskunta toimivat niin, että eri tahot, kuten kansalaisyhteiskunta, organisaatiot ja yritykset käyvät vuoropuhelua politiikkojen kanssa. Tieto kulkee suuntaan ja toiseen. On hyvä kuunnella näitä eri tahoja päätöksenteossa, koska muuten eduskunnassa oltaisiin ikään kuin tyhjiössä eikä mietittäisi mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Joskus eduskunta tosin tuntuu kuplalta. Se on kuitenkin yllättänyt, kuinka paljon sellaista toimintaa on mikä ei näy ulospäin tai ole osa virallista työtä. Politiikka on kuitenkin niin paljon ihmisten välistä kanssakäymistä. 

Onko itselläsi herännyt halu pyrkiä eduskuntaan?

Ei oikeastaan. Yleisesti olen ajatellut, että haluaisin rakentaa itselleni tietynlaista asiantuntijuutta niissä teemoissa, jotka kiinnostavat. En ole nyt innostunut poliitikon urasta ja en halua olla niin näkyvästi esillä. Taustalla sen sijaan voin olla. Eurooppa-asiat ovat lähellä sydäntä ja rehellisesti sanoen voisin ehkä joskus harkita eurovaali-ehdokkuutta. Haluaisin nostattaa EU-asioita Suomessa. Syksyllä mahdollisesti tulevat maakunta- ja sotevaalit sekä ensi vuonna eduskuntavaalien ja eurovaalien samanaikaisuus aiheuttaa hankaluuksia ja kansalaiset tulevat varmasti olemaan vaaliväsyneitä. Myöskään puolueet eivät tällä hetkellä ole kiinnostuneita eurovaaleista.

Kiitokset Verenalle haastattelusta ja kierroksesta!