Turun linnanseutu: Matkailun valttikortti?

Keskiaikaisista linnoista kun nyt olen puhunut, niin siirryn toiseen linnaan: Turun linnaan. Turun keskiaikainen linna, yksi merkkinähtävyyksistä ja koko Suomen historiallisesti merkittävimmistä rakennuksista sijaitseen nykyään rekkaramppien, rähjäisten hallien ja epämääräisten parkkipaikkojen keskellä. Alueella ei juuri ole palveluita matkailun tukemiseksi.

Alla kuvassa linnan kupeessa palvelujen vetonaula 🙂

dscf1596_640x480.jpg

 

Alue on parin kilometrin päässä Turun keskustasta, pursuaa historiaa ja on lähellä merta ja Aurajokea. Kummallista miten hienon ja arvokkaan alueen on annettu olla näin pitkään syrjässä ja rapistuneena. Kaupunkirakenne hajautuu ja porukka muuttaa lähikuntiin, hintojen ja tonttien vähäisyyden takia… Ja keskustan tuntumassa seisotetaan rämähalleja ja autiotontteja tyhjillään. On noloa, ettei ymmärretä omia vahvuuksia ja hyödynnetä niitä. Onneksi asiaan on tulossa muutos.

Alla kuvassa Turun vetovoimaista kaupunkisuunnittelua Suomen neljänneksi vetovoimaisimman museonähtävyyden kupeessa 🙂

dscf1595_640x480.jpg

 

Olen tyytyväinen Turun uusiin kaavoitussuunnitelmiin linnan ja sataman seudulla. On tosi tärkeää, että jotain tehdään tälle alueelle. Turun kaupunki on muutama vuosi sitten laatinut yleiskaavan alueen kehittämiselle, ja ainakin mm Linnafältin asemakaava (osa alueesta) on nyt nähtävillä, ja tulee toivottavasti lainvoimaiseksi tänä vuonna. Ohessa linkki Turun kaavoituskatsaukseen. Ja Linnakaupungin osayleiskaavaan

Puhumattakaan potentiaalisen rahan menettämisestä matkailun alueella. Turun linnassa käy vuosittain yli 100 000 kävijää. Linna on neljänneksi suosituin museokohde Suomessa! Mietin vähän; kierros linnassa kestää ehkä tunnin-pari, minkä jälkeen on monilla on varmaan nälkä. Jos linnan välittömässä ympäristössä olisi tarjolla miellyttäviä ravitsemuspalveluita, ainakin vilkkaimpina turismiaikoina asiakkaita löytyisi. Ja voisihan niitä ravitsemuspalveluita ”tuunata” keskiaikaiseen asuun: Keskiaikaravintola? Lisäksi linnan ympäristössä voisi myydä matkamuistoja, esimerkiksi paikallisten käsityöläisten tuotteita, ja kaikenlaisia palveluita.

Merihenkinen Forum Marinumin merikeskus ja Daphne-ravintola, joka on siisti, viihtyisä ja aika lähellä linnaa, mutta hieman epämääräisen kävely-yhteyden päässä. Harva turisti sinne tiensä löytää, ainakaan vahingossa? Koko linnan ympärystää tulisi kehittää miellyttävänä ja helppona kävely-ympäristönä, joka muodostaisi luontaisen jatkumon Aurajoen rantaa pitkin keskustaan saakka. Ihmisten olisi mukava viettää siellä aikaa, myös linnan ulkopuolella puistossa. Kun viihtyisyys ja vetovoimaisuus paranisi, alueelle varmasti uskatautuisi myös pienyrittäjiä.

dscf1611.jpg

Toki on haastavaa järjestellä uudelleen massiivisen satamaliikenteen reitit. Jostainhan liikenteenkin pitää mennä. On tietenkin tärkeää, että sataman toiminnot toimivat järkevästi.  Onhan satama myös Turun yksi merkittävä menestystekijä. Parhaimmillaan satama tuo linnan alueelle matkailijoita, joita linnan seutukin voisi palvella paremmin. Itse ainakin turistina tykkäisin, että voisin suoraan laivasta kävellä katsomaan nähtävyyksiä, poiketa ravintolaan ja vaikka yöpyä keskiaikaisen linnan miljöössä. Nyt linnan seutu ei ole puoleensa vetävä, vaan enemmänkin pelottava ja autio seutu, josta on kiva painella ykkösen bussilla nopeasti ohi.

Linna ei kuitenkaan ole ainoa historianähtävyys alueella. Jännä yksityiskohta linnan vieressä Linnankadulla on 1888 rakennetut hirsirunkoiset makasiinirakennukset. Ne on rakennuttanut  kauppias  C. A. Doepel. Toki paljon nuorempia kuin 1200-luvun lopulla rakennettu linna, mutta silti mielenkiintoisia aikansa rakennuksia. Voisiko näitäkin jotenkin käyttää ja näyttää edukseen?

dscf1597_640x480.jpg

 

Tämän lisäksi linnan vieressä sataman puolella on puutalokortteli, jonka rakennukset ovat pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta. Siitä ehkä lisää myöhemmin… =)

Kuten jo tuli todettuakin, tämä postaus on vähän myöhässä, sillä Turku on jo kunnostautunut seudun kehittämisen suhteen. Onneksi.

 

 

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Turistina kotikaupungissa: Hämeen linna

Kävin eräänä viikonloppuna turistina vanhassa kotikaupungissani Hämeenlinnassa, sen varmaan ilmeisimmässä nähtävyydessä; Hämeen linnassa. Usein sitä unohtaa kotiseutujensa nähtävyydet, vaikka ulkomailla kierrellään ja katsellaan tarkkasilmäisesti.

dscf1479_640x480.jpg

 

Hämeen linnan alkuperäinen tarkoitus oli edustaa Ruotsin valtaa ja verotusoikeutta, vahvistaa kristinuskoa Hämeessä sekä toimia sotilastukikohtana vääräuskoisia vastaan. Linnan perustajana tunnetaan Birger Jaarli, eli Birger Magnusson. Päätös rakentaa Hämeen linna sai alkunsa  Birgerin ja kuningas Eerik Eerikinpojan tekemästä ristiretkestä,  joka ilmeisesti tapahtui vuonna 1239 tai 1249. Linnaa alettiin rakentaa 1200-luvun lopussa.

dscf1481_480x640.jpg

Jostakin syystä kaikki vanha ja vanhin kiehtoo minua eniten. Tässäkin mietin heti, että mikä mahtaa olla vanhin osa linnaa.

dscf1486_640x480.jpg

Vanhimpia osia on näkyvissä näissä kahdessa kuvassa. Ei nuo tiilet, ne on lisätty jälkeenpäin, 1300-1400 -luvuilla, veikkaan. Tai sitten 1900-luvun restauroinneissa 🙂  Mutta nuo harmaat luonnonkivet, ne lienevät vanhinta osaa, 1200-luvun lopulla rakennettua kehämuurikastellia tai harmaakivilinnaa! Tässä yllä olevan kuvan holvin vieressä on myös harmaakivinen linnantupa jota nykyään käytetään juhlasalina. Se on Suomen vanhin yhä olemassa oleva juhlasali, ja se on siis alkujaan 1200-luvun lopulta. En vain kehdannut ottaa siitä kuvaa, koska siellä oli juuri vierailumme aikaan jokin juhlatilaisuus 🙂

dscf1491_480x640.jpg

1300-luvulla alkoi ns. tiilikausi ja linnaa rakennettiin pääasiassa tiilestä. Tiili oli arvostettu ja kallis materiaali, vaatihan sen valmistus paljon työtä. Vaikka luonnonkiven työstämisenkin voisi arvata olevan työlästä, se oli kuitenkin yleisemmin käytettyä, ja työstäminen yksinkertaisempaa kuin tiilen tekeminen. Lukemani mukaan luonnonkivien kuljettaminen rakennuspaikoille oli tuolloin talonpoikien veroluontoista työtä, ja siksi rakennuttajalle edullista. Tiilen valmistus puolestaan vaati ammattitaitoa ja prosessin hallintaa.

Hämeen linna oli kuitenkin merkittävä rakennus ja siihen käytettiin merkittävästi tiiltä. Hämeen linna onkin yksi varhaisimmista tiilirakennuksista Suomessa. Kaikista varhaisin tiilirakennus oli kuitenkin piispanlinna Turun Koroisissa, joka ei kuitenkaan ole säilynyt nykyaikaan ( paitsi rauniot).

Tiili lienee ollut aikansa muotijuttu, joka saapui Ruotsin kautta Euroopasta. Tiili mahdollisti koristeellisempia ja monimutkaisempia rakenteita, ja se tietenkin miellytti mahtiväkeä. Alla kuvassa Hämeen linnan hienoja koristekuvioita ja koristeellinen oviaukko. Ja alareunassa näkyy linnan vanhimpia harmaakiviosia, joiden päälle on jälkeenpäin rakennettu lisää.

dscf1512_480x640.jpg

 

Vanhoissa rakennuksissa historia huokuu joka tiilestä, ja se on kiehtova fiilis. Hämeen linnassa on tapahtunut varmasti paljon… paljon enemmän kuin monessa muussa rakennuksessa.

Toisaalta ajattelen, että ei se historia sen kummempaa ole, tavallista elämää, mutta pitkältä aikajaksolta.  Tavallaan se on ärsyttävää, kun jokin tietty aikakausi romantisoidaan vaikkapa ”ritariajaksi” tai jotain. Elämää se silloin oli vain, ja usein vielä paljon karmeempaa vain kuin nykyaika, mielestäni. Verrattuna nykyaikaan keskiajan elämä oli kohtalokkaampaa, väkivaltaisempaa, kärsimystä oli enemmän ja omat mahdollisuudet vaikuttaa elämäänsä olivat vähäiset varsinkin naiselle ja köyhälle.

Jotenkin menneiden aikojen karmeat kohtalot saavat minut aavistamaan, että jotakin yliluonnollistakin saattaisi liikkua vanhoissa rakennuksissa. Linnassa odotan näkeväni haamuja tai kuulevani outoja ääniä… Mutta en koskaan ole havainnut mitään sellaista.

 dscf1496_480x640.jpg

Usein linnan perustaja Birger mainitaan, mutta hän ei koskaan edes nähnyt linnaa, sillä linnaa alettiin rakentaa vasta Birgerin kuoltua. Ketkä linnassa oikeastaan asuivat? Keille linna oli koti, keille vankila? Onko olemassa jotain tyyppiä, joka eniten henkilöityisi Hämeen linnan herraksi? Tai -rouvaksi? Nopealla googlauksella löysin kymmeniä Hämeen linnan valtijaita, mutta en yhtäkään ”erityistä”. Tai oikeastaan kuitenkin yksi erityisyys löytyi: Linnaa, sotilaallista puolustusta ja hallintoa johti Ingeborg Aakentytär Tott vuosina 1504-1507, joka oli yksi harvoista naispäälliköistä tuohon aikaan.

Itseasiassa, pisimpään linnassa asuneet tuskin ovat olleet päälliköitä tai muita valtijaita, jotka vaihtuivat tiuhaan. Luulen, että Hämeen linnan pitkäaikaisin asukas ja linnan ”sielu” on hyvinkin saattanut olla palvelusväkeä: Kokki, renki, piika tai mitä niitä nyt oli? Ja palvelusväkeä isossa linnassa on saattanut olla sadoittain, luulen. Alla kuvassa saattaa olla linnan pitkäaikaisimman asukkaan jäljet 🙂 Siinä on keskiajalla eläneen lapsen jalanjäljet tiilessä.

dscf1546_640x480.jpg

 

 

Hyvinvointi Mieli Matkat Suosittelen