Turistina kotikaupungissa: Hämeen linna
Kävin eräänä viikonloppuna turistina vanhassa kotikaupungissani Hämeenlinnassa, sen varmaan ilmeisimmässä nähtävyydessä; Hämeen linnassa. Usein sitä unohtaa kotiseutujensa nähtävyydet, vaikka ulkomailla kierrellään ja katsellaan tarkkasilmäisesti.
Hämeen linnan alkuperäinen tarkoitus oli edustaa Ruotsin valtaa ja verotusoikeutta, vahvistaa kristinuskoa Hämeessä sekä toimia sotilastukikohtana vääräuskoisia vastaan. Linnan perustajana tunnetaan Birger Jaarli, eli Birger Magnusson. Päätös rakentaa Hämeen linna sai alkunsa Birgerin ja kuningas Eerik Eerikinpojan tekemästä ristiretkestä, joka ilmeisesti tapahtui vuonna 1239 tai 1249. Linnaa alettiin rakentaa 1200-luvun lopussa.
Jostakin syystä kaikki vanha ja vanhin kiehtoo minua eniten. Tässäkin mietin heti, että mikä mahtaa olla vanhin osa linnaa.
Vanhimpia osia on näkyvissä näissä kahdessa kuvassa. Ei nuo tiilet, ne on lisätty jälkeenpäin, 1300-1400 -luvuilla, veikkaan. Tai sitten 1900-luvun restauroinneissa :) Mutta nuo harmaat luonnonkivet, ne lienevät vanhinta osaa, 1200-luvun lopulla rakennettua kehämuurikastellia tai harmaakivilinnaa! Tässä yllä olevan kuvan holvin vieressä on myös harmaakivinen linnantupa jota nykyään käytetään juhlasalina. Se on Suomen vanhin yhä olemassa oleva juhlasali, ja se on siis alkujaan 1200-luvun lopulta. En vain kehdannut ottaa siitä kuvaa, koska siellä oli juuri vierailumme aikaan jokin juhlatilaisuus :)
1300-luvulla alkoi ns. tiilikausi ja linnaa rakennettiin pääasiassa tiilestä. Tiili oli arvostettu ja kallis materiaali, vaatihan sen valmistus paljon työtä. Vaikka luonnonkiven työstämisenkin voisi arvata olevan työlästä, se oli kuitenkin yleisemmin käytettyä, ja työstäminen yksinkertaisempaa kuin tiilen tekeminen. Lukemani mukaan luonnonkivien kuljettaminen rakennuspaikoille oli tuolloin talonpoikien veroluontoista työtä, ja siksi rakennuttajalle edullista. Tiilen valmistus puolestaan vaati ammattitaitoa ja prosessin hallintaa.
Hämeen linna oli kuitenkin merkittävä rakennus ja siihen käytettiin merkittävästi tiiltä. Hämeen linna onkin yksi varhaisimmista tiilirakennuksista Suomessa. Kaikista varhaisin tiilirakennus oli kuitenkin piispanlinna Turun Koroisissa, joka ei kuitenkaan ole säilynyt nykyaikaan ( paitsi rauniot).
Tiili lienee ollut aikansa muotijuttu, joka saapui Ruotsin kautta Euroopasta. Tiili mahdollisti koristeellisempia ja monimutkaisempia rakenteita, ja se tietenkin miellytti mahtiväkeä. Alla kuvassa Hämeen linnan hienoja koristekuvioita ja koristeellinen oviaukko. Ja alareunassa näkyy linnan vanhimpia harmaakiviosia, joiden päälle on jälkeenpäin rakennettu lisää.
Vanhoissa rakennuksissa historia huokuu joka tiilestä, ja se on kiehtova fiilis. Hämeen linnassa on tapahtunut varmasti paljon… paljon enemmän kuin monessa muussa rakennuksessa.
Toisaalta ajattelen, että ei se historia sen kummempaa ole, tavallista elämää, mutta pitkältä aikajaksolta. Tavallaan se on ärsyttävää, kun jokin tietty aikakausi romantisoidaan vaikkapa ”ritariajaksi” tai jotain. Elämää se silloin oli vain, ja usein vielä paljon karmeempaa vain kuin nykyaika, mielestäni. Verrattuna nykyaikaan keskiajan elämä oli kohtalokkaampaa, väkivaltaisempaa, kärsimystä oli enemmän ja omat mahdollisuudet vaikuttaa elämäänsä olivat vähäiset varsinkin naiselle ja köyhälle.
Jotenkin menneiden aikojen karmeat kohtalot saavat minut aavistamaan, että jotakin yliluonnollistakin saattaisi liikkua vanhoissa rakennuksissa. Linnassa odotan näkeväni haamuja tai kuulevani outoja ääniä… Mutta en koskaan ole havainnut mitään sellaista.
Usein linnan perustaja Birger mainitaan, mutta hän ei koskaan edes nähnyt linnaa, sillä linnaa alettiin rakentaa vasta Birgerin kuoltua. Ketkä linnassa oikeastaan asuivat? Keille linna oli koti, keille vankila? Onko olemassa jotain tyyppiä, joka eniten henkilöityisi Hämeen linnan herraksi? Tai -rouvaksi? Nopealla googlauksella löysin kymmeniä Hämeen linnan valtijaita, mutta en yhtäkään ”erityistä”. Tai oikeastaan kuitenkin yksi erityisyys löytyi: Linnaa, sotilaallista puolustusta ja hallintoa johti Ingeborg Aakentytär Tott vuosina 1504-1507, joka oli yksi harvoista naispäälliköistä tuohon aikaan.
Itseasiassa, pisimpään linnassa asuneet tuskin ovat olleet päälliköitä tai muita valtijaita, jotka vaihtuivat tiuhaan. Luulen, että Hämeen linnan pitkäaikaisin asukas ja linnan ”sielu” on hyvinkin saattanut olla palvelusväkeä: Kokki, renki, piika tai mitä niitä nyt oli? Ja palvelusväkeä isossa linnassa on saattanut olla sadoittain, luulen. Alla kuvassa saattaa olla linnan pitkäaikaisimman asukkaan jäljet :) Siinä on keskiajalla eläneen lapsen jalanjäljet tiilessä.
