Minä, vaeltelija

Olen aina liikkunut ulkona, vaellellut päämäärättömästi, kulkenut kohteeseen, liikkunut omien jalkojeni voimin, katsellut mitä matkan varrelta löytyy. Se on ollut minulle luonnollista. Lapsuudessani ja nuoruudessani maaseudulla se oli aika normaalia, kun ei siellä ollut paljon muuta tekemistä. No, toki kai olisi ollut muutakin, mutta vanhempiani kai tästä on kiittäminen: Sieltä olen mallin saanut. Perheen kesken ulkona kuljettiin ja seikkailtiin. Välillä myös sienestettiin tai kerättiin mustikoita, mutta tarkemmin ajatellen ulkoilun ilo ja uusien jännien paikkojen löytäminen oli se itse tarkoitus.

Samaa olen toteuttanut vaistomaisesti kotoa lähdettyäni yli kymmenen vuotta sitten. Ilman tätä tapaa ja harrastusta olisin varmaan paljon lihavampi ja henkisesti heikompi. Ja tuntisin kotiseutuni paljon huonommin.

Tässä blogissa on tarkoitus tuoda esiin Turun seudun kauniita, kiehtovia ja jänniä paikkoja, omia pohdintojani niistä ja muista mieleen juolahtavista asioista. Ja varmaan paljon muutakin 🙂