Belgrad – kiehtova kaupunki idän ja lännen välissä

Kroatian aurinko ja Adrianmeren suolainen vesi hellii meitä tällä hetkellä, mutta palataanpa hetkeksi reissumme toiseen kohteeseen Belgradiin. 

Lähdimme Budapestistä kohti Belgradia junalla 6.8. InterRail-sovelluksen perusteella junamatka vaikutti mukavan helpolta: 8 tuntia, ei vaihtoja. Todellisuus kuitenkin iski vasten kasvoja muutaman tunnin matkanteon jälkeen! Noin 40 km/h kulkevan Kekkosen aikaisen vehkeen ilmastointi sanoi sopimuksen irti, ja pian tämän jälkeen koko kapistus teki saman serbialaisen pikkukylän asemalla. Pieni paussi oli kyllä paikallaan, sillä yli 40-asteisessa junan vaunussa istuminen tuntui kohtuulliselta suoritukselta. Nurkasta puuttui vain kiuas kivineen! Me ja muut matkustajat purkauduimme asemalle kastelemaan itseämme vesiletkulla ja ostamaan vettä ja olutta aseman pienestä kioskista. Noin tunnin hengailun jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa (ilmeisesti juna oli ylikuumentunut helteessä). Juna puksutti edelleen eteenpäin omaa verkkaista tahtiaan, ja 300 kilometrin matka venyi lopulta vajaan 11 tunnin mittaiseksi (rakas VR, en enää ikinä vinise jos junat ovat myöhässä. Teidän junissa on sentään ilmastointi ja ravintolavaunu). Pienehköstä soijasta ja takamuksen puutumisesta huolimatta junamatka oli kokemisen arvoinen. Itä-Euroopan junissa on aivan omanlaistaan tunnelmaa: juttelin matkalla myös Belgradiin matkalla olleen suomalaisen poikaporukan kanssa, matkustajat taputtivat spontaanisti junan lähtiessä taas liikkeelle tauon jälkeen, ja ranskalainen heppu lahjoi konduktöörin avaamaan takaovet tupakointia varten. Matkailu todellakin avartaa! 

image.jpg

image.jpg

Ylikuumentunut juna ja ihmiset asemalla. Odotushuone oli omalla tavallaan kerrassaan kaunis! 

Belgrad on noin 1,5 miljoonan asukkaan Serbian pääkaupunki. Sen historia on vaiherikas: Belgrad, Valkea kaupunki, on toiminut ennen nykymuotoista Serbiaa muun muassa Serbian kuningaskunnan sekä Jugoslavian pääkaupunkina, ja kaikkitietävän Wikipedian mukaan kaupunki on tuhottu olemassaolonsa aikana 44 kertaa (muun muassa hunni Attilan ja tovereiden toimesta). Sen tärkeä sijainti idän ja lännen välissä näkyy historian lisäksi kaupungin arkkitehtuurissa ja kulttuurissa. Kiertelimme kaupunkia ahkerasti vierailumme aikana (kiitos Riikan ohjattujen turistikierrosten), ja tuntuu että nähtävää olisi jäänyt vielä ainakin viikon ajaksi. Nähtävyyskierrosten lisäksi vietimme myös aikaa auringossa Plaza Beachilla Sava-joen rannalla, joten Belgrad oli kaupunki- ja rantaloma yhdistettynä! 

image.jpg

image.jpg

Plaza Beach päivällä ja auringonlaskun aikaan. Joen keskellä törrötti kauhistuttavan ruma suihkulähteenä toimiva jättikokoinen juomapullo (varmaankin jonkun firman mainos), jonka päätimme kuvata sille sopivassa valaistuksessa

image.jpg

Pijaca Zeleni venac, kauppapaikka linja-autoaseman kupeessa 

Liikuimme kaupungissa pääasiallisesti kävellen (reissun aikana käveltyjen kilometrien keskiarvo huitelee 12-13 km/päivä paikkeilla), mutta käytimme myös julkista liikennettä. Päivälippu, jolla sai käyttää kaikkia liikennevälineitä 24 tunnin ajan, maksoi 280 dinaaria eli rapiat kaksi euroa. Liikennevälineet olivat pääasiallisesti moderneja ja liikkuivat tiuhaan, mutta yksi varjopuoli Belgradin julkisessa liikenteessä on: sillä ei ole HSL:n reittioppaan kaltaista sovellusta. Pääsimme kuitenkin liikkumaan kätevästi kyselemällä paikallisilta ja tutkimalla pysäkkien reittikarttoja! 

Hintatasoltaan Belgrad on helsinkiläiselle helpotus. Serbian rahayksikkö on dinaari, ja sen kurssi oli vierailumme aikaan 1 € – noin 120 dinaaria. Emme saaneet vaihdettua Suomessa pankkimme kautta euroja dinaareiksi, mutta se onnistui kätevästi paikan päällä Belgradin rautatieasemalla. Jos ei tahdo käyttää  käteistä, ainakin MasterCard kelpasi lähes kaikkialla, ja myös Visa Electron yllättävän monessa paikassa. Tämä kahviaddikti olisi voinut itkeä ilosta huomatessaan jopa erikoiskahvien maksavan parhaimmillaan noin 100 dinaaria, ja baarien hinnat ovat sitä luokkaa että kotona ei tarvitse vetää pohjia. Ei sillä että myö oltaisiin juhlimassa käyty: polttava aurinko ja pitkät kävelyretket saivat nämä tytöt kaatumaan sänkyyn hostellilla selvinpäin, lukuun ottamatta yhtä iltaa jolloin joimme terassilla kahdet drinkit. Jep, kukaan opiskelutovereistamme ei varmaan usko. 

image.jpg

National Assembly yövalaistuksessa 

image.jpg

Pakollinen somehetki terassihengailun lomassa: onneksi Wi-Fi löytyy tätä nykyä lähes joka majapaikasta ja kuppilasta! Toisaalta on ollut myös rentouttavaa lomailla ilman jatkuvaa WhatsAppin, Facebookin, Instagramin, Twitterin sun muiden piippailua 

image.jpg

Äärettömän kaunis Hotel Moskva 

image.jpg

Kenties kiehtovin piirre Belgradin arkkitehtuurissa on kontrasti: komeita kirkkoja, teattereita ja museoita 1980-luvun neuvostohenkisten toimistorakennusten ja ränsistyneiden kivitalojen vieressä

image.jpg

Viimeisenä päivänä kävimme tutustumassa taiteilijakatu ulitsa Skadarlijaan. Katu oli hurmaava tunnelmallisine kahviloineen ja ravintoloineen, seinämaalauksineen ja kukkaistutuksineen. Suosittelemme!

image.jpg

image.jpg

NATO pommitti Jugoslaviaa ja Belgradia Kosovon sodan aikaan kolmen kuukauden ajan vuonna 1999. Pommituksissa kuoli muun muassa Kiinan suurlähetystön edustajia. Kuvissa pommitusten muistomerkiksi jätetty General Staff building

Toiseksi viimeisenä päivänä Belgradissa kävimme suurella Kalemegdanin puistoalueella, missä on myös Belgradin linnoitus. Osa linnoituksesta on rakennettu 1700-luvulla tai aiemminkin, osaa taas on entisöity sotien aiheuttamien tuhojen jäljiltä. Sana Kalemegdan tulee turkin kielestä, ja tarkoittaa ”niittyä linnoituksen edessä”. Puistoalue on todella kaunis, ja sen korkeimmalta kohdalta on hurmaavat näkymät Novi Beogradin (Uusi Belgrad) puolelle, sekä Tonavan ja Savan yhtymäkohtaan. Kalemegdanin alueella on myös muun muassa eläintarha, sotamuseo ja pari kirkkoa. 

image.jpg

Näkymä Kalemegdanilta Novi Beogradin puolelle. Serbiassa käytetään sekä kyrillisiä että latinalaisia aakkosia, mikä näkyy ympäri kaupunkia monissa kylteissä ja ohjeissa. Belgradissa kuitenkin pärjää hyvin vaikkei osaisikaan kyrillistä kirjaimistoa, sillä suuressa osaa kaupunkia käytetään suomalaisille tuttuja aakkosia. Tosin täytyy todeta, ettei kyrillisten aakkosten taitamisesta haittaakaan ollut; monet kadunnimet oli kirjoitettu niillä, joten pääsin tulkkaamaan nimiä nenä kartassa kulkevalle Riikalle! 

image.jpg

Pakollinen turistiselfie 

Belgradin kenties tunnistettavin maamerkki on Victor-patsas Kalemegdanin puistoalueella. Monumentin on luonut taiteilija Ivan Mestrovic Serbian voittojen kunniaksi Balkanin sodan aikaan 1912-1913. Patsas on suunnattu Sremiin päin symboloidakseen Serbian voittoa Itävalta-Unkarin joukkoja vastaan. Ohimennen täytyy mainita, että Serbiassa vieraillessa kannattaa ehdottomasti tutustua maan (ja ylipäätään koko Balkanin) kiehtovaan historiaan, ja reissusta saa paljon enemmän irti! 

image.jpg

image.jpg

Victor ja Riikka katselemassa Belgradin ylle laskeutuvaa aurinkoa 

Yleisesti ottaen Belgradissa vierailu kannatti. Kaupunki on jo kohtuullisen länsimaistunut, mutta siitä pystyy löytäämään itäeurooppalaisia ja balkanilaisia vivahteita. Onneksi myös reissukumppani on sitä laatua, että kaikki mahdolliset kohteet selvitetään etukäteen ja sitten niitä käydään läpi (joskus jopa sellaista tahtia että hitaampaa hirvittää)! Mielestäni erityisesti Kalemegdan oli näkemisen arvoinen. Pakko muuten mainita, Riikka itsekin totesi tänään, että onneksi valitsimme tähän väliin tämmöisen pienen rantabreikin. Jopa hänelle alkaa tulla nähtävyysähky ja pieni väsymys! Kaikki on vaan pakko nähdä ja kokea (=priorisoinnin jalo taito). 

Ainoa reissumme varjopuoli oli etukäteen HostelWorldin kautta varaamamme 7 euroa yöltä maksanut New Hostel Belgrade: paikka oli saanut todella hyvät arvioinnit netissä, mutta todellisuus oli jotain aivan muuta. Huoneet olivat alkeellisia ja sotkuisia, kylpyhuonetta ei oltu siivottu kunnolla ikuisuuksiin ja asiakkaat polttivat estottomasti hostellin sisätiloissa. Lisäksi syy hyviin arvioihin selvisi: hostellin omistaja tarjosi alennusta huoneemme hinnasta, jos annamme hostellille arvosanaksi 10 varaussivustollemme. Tähän voi vaikuttaa erilainen kulttuuri, mutta liiketalouden opiskelijaa lähinnä ärsytti noin kestämättömälle pohjalle rakennettu bisnes. Henkilökunta teki kyllä kaikkensa tehdäksemme vierailustamme mukavan, mutta päädyimme lopulta vaihtamaan hostellia viimeiseksi yöksi. Varasimme viimeisen yön 12 euroa lauantaina maksaneesta (viikolla alkaen 6 euroa) Belgrade Modern Hostellista. Tätä majapaikkaa voin suositella varauksetta: modernit ja siistit tilat ja huoneet, kaunis sisustus ja toimivat oleskelutilat, sekä ystävällinen asiakaspalvelu. Ainoa huono puoli oli keittiön huono varustelutaso, mutta pestopastan tekeminen onnistui myös mikrossa! 

image.jpg

Yöjunassa kohti Zagrebia. Löysimme paikallisesta supermarketista yhtä lempparioluistamme: Hoegaardenia! Serbialaiset oluet olivat muuten todellinen pettymys, maku muistutti useimmissa lähinnä väljähtynyttä Olvia 

Seuraavaksi Riikka pääsee avaamaan sanaisen arkkunsa tämänhetkisestä oleskelupaikastamme: Adrianmeren helmestä Splitistä! 

Emmi

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *