33

Olen jostain syystä aina tykännyt numerosta 33. Se on pehmeä, symmetrinen. Näyttää kivalta, ja kiva se on piirtääkin.

Ukki teki joka lauantai loton, varmaankin elämänsä loppuun saakka. Yksin käydessään hän otti rivit, mitkä kone sattui antamaan. Minun ollessa pikkutyttönä mukana sain toimia onnettarena. Kieli keskellä suuta raksin numeroita menemään. Joka kerta valitsin vähintään yhdelle riville numeron 33.

Teen niin nykyäänkin, siis silloin harvoin, kun muistan tai jaksan lotota.

Täytän tänään 33. Toivotan itselleni onnea! Ja toivon, että tuleva vuosi on hyvä ja onnekas – edes onnekkaampi, kuin ne lukuisat lottokupongit.