Kun minä yksin matkalle lähdin (ihana, ihana Riika!)
Ensimmäisen päivän jälkeen en enää tarvinnut navigaattoria. Se oli hämmästyttävää, tällaiselle suuntavaistottomalle kultakalalle.
Unohdin ohjeen vältä näyttämästä turistilta. Kamera keikkui kaulalla kun kuljeskelin ympäri vanhaa kaupunkia. Pankkiautomaatilla meni pasmat sekaisin kun unohdin painaa english ja masiina läväytti ruudun täydeltä latviaa. Olen aika varma, että suustani karkasi AAAAARGHH! Vieressä oleva nuori jannu auttoi (ja nauroi ja toivotti virnistäen hyvää päivänjatkoa).
En voinut olla syömättä. Valehtelematta söin tai join jotain koko ajan, sillä joka nurkalla oli kivoja kahviloita ja baareja. Jos en niissä, niin sitten siemailin kuumaa viiniä joulutorilla kuin mikäkin Lorelai Gilmore.
”One coffee, please.” ”Ok, maybe with brownie?” ….NO TOKI. :D
Ensin pimpelipompelimusiikkia, appelsiinilta ja piparkakulta tuoksuva kokovartalohieronta ja piparminttuteetä. Sitten pekonia ja kaljaa. Se on se tasapaino, ystävät hyvät, avain onnelliseen elämään.
Aivan mieletön keskiaikateemainen kellariravintola Rozengrals. Tarjoilijat olivat pukeutuneet teeman mukaisesti, leipä tuotiin pöytiin käärittynä juuttisäkkiin ja vaihtorahat tuotiin kirstussa. Ruoka oli mahtavaa! Ei mikään edullisin paikka, mutta ehdottomasti sen arvoinen.
Yhden päivän aikana fiilis ja ympäristö muuttui välillä hullunkurisellakin tavalla. Nauroin baarimikolle – ensin join torilla viiniä, sitten pyörähdin keskiajalla ja nyt…nyt olen Kuubassa!
Kävin Kuubassa toisenkin kerran. ”Same?” ”Yea.” Join olueni pimeässä nurkassa, ahmien sisustuksen lukemattomia yksityiskohtia, samban/salsan/minkälien rytmien väkisin tarttuessa jalkoihin.
Kiertelin torin lisäksi putiikeissa ja matkamuistomyymälöissä. Jos minulla oli jokin budjetti, niin se pakkasi kamansa ja häipyi heti ensimetreillä. Totesi varmaan, että olen aivan mahdotonta matkaseuraa. Olin krääsätaivaassa. Ja joka paikassa oli kissoja tai kukkoja! Vähemmästäkin sitä tulee heikkomieliseksi.
Tänään lähden kotiin. Aion käydä vielä kahvilla. Ja kakulla. Ja varasin uuden hieronnankin! Tällä kertaa rutistellaan yläselkä. Huomasin sen tarvitsevan erityistä huomiota, joten miksi ei…Kotona odottaa tekemättömät työt eikä suklaakakkua saa joka päivä. Joten tänään, tänään olen vielä prinsessa.