Asiat, jotka jäävät lausumatta ääneen (kun minä yksin matkalle lähdin)
Kun näkee ja kokee kaikkea, eikä mukana ole ketään jolle ajatuksiaan kertoa siinä hetkessä.
Kuten
– Näin naisen kulkevan järjettömissä piikkikoroissa pitkin mukulakivikatua. Kulku oli kaunista ja sulavaa, hän ei horjunut tai kompastellut lainkaan. Miten, siis MITEN helvetissä se on mahdollista?!
– Vedin hillittömän annoksen ruokaa napaani ja olin haljeta siihen paikkaan. Huokailutti, olo oli viehkeä kuin syöttöporsaalla. Ois ollu tarpeen vaikeroida vähän, röyhtästä, luvata aloittaa kunnollinen elämä heti maanantaina. Mut ei sellasta voi tarjoilijalle sanoa. (Tosin kun hän ehdotti jälkiruokaa parahdin spontaanisti ouhh gaad NOU!)
– Ohi käveli (oletettavasti) isä (oletettavasti) kaksospoikien kanssa. Pojat oli puettu samalla tavalla. Samanaikaisesti tosi suloista ja todella sietämätöntä.
– Hilpeys siitä kun aamupäivähortoilun jälkeen palaa takaisin hotelliin ja vessapaperi on aina taiteltu nätisti. Paskalla käymisessäkin on ripaus juhlaa. (Okei, jaoin tän jutun kyllä parille kamulle mesessä. I’m so classy.)
– Kato poni! Ja sillä ponilla on päässään tonttulakki. Iiihh ihana jouluponi. (Paitsi että sen kuulus olla jossain syömässä kauraa onnellisena eikä klompsutella pitkin katuja tonttulakki päässään.)
– Mitähän se hieroja ajatteli mun ukkovarpaiden kovettumista?
– Kuinkahan montaa ihmistä olen tänään katsonut silmiin ilman, että olisimme sanoneet toisillemme sanaakaan saati että näkisimme toisiamme enää koskaan uudestaan?
– Joka hemmetin matkalla mä joudun ostamaan viinipullonavaajan kun aina niissä pulloissa, joissa on hirmu kiva etiketti on myös oikea korkki. (Tämä punkkuasiantuntija valitsee viininsä etiketin perusteella.)
-Joulutorilla olen juonut kuumaa viiniä ja fruit punchia. Jäin miettimään, että hei Suomeen kans markkinoille sellaista! Nyt on vaan jotain kämäistä kahvia tai mehua. Haloo! Seitin ohuissa punkku/boolipäissään jengi tekis paljo herkemmin ostoksia. Minäkin saattasin ostaa sen karvalakin ja arvan. Tai ainakin grillimakkaran. Lörtsyn!
No niin. Nyt purettu aivoista muutama sinne viipyilemään jäänyt ajatus, pois uusien tieltä. Tämän otannan perusteella olisin kyllä säkenöivää juttuseuraa! ^^